kun kupliva ei lopu kesken

On se hyvä, että aina välillä kutsutaan ihmisten ilmoillekin niin ei tarvitse aina tönöttää vain toimistolla. Käväisin hiljattain A21-baarin Cocktail Loungessa kuulemassa lisää sekä SodaStreamista, että kyseisen putiikin yhteistyöstä vaatesuunnittelija Mirkka Metsolan kanssa. Tällä kertaa ulkoistin myös nerokkaasti kuvaamisen toisaalle ja sain itse nauttia harvinaisesta vapaahetkestä sekä illan antimista ihan rauhassa.

SodaStreamhan on siis vettä hiilihapottava laite, joka ainakin näin vissyn järjettömän suurkuluttajan mielestä vaikutti aika näppärältä. Mirkka Metsola puolestaan liittyy aiheeseen siten, että hän on suunnitellut SodaStreamilaisille työasut. Veden pinnan heijastuksista inspiraationsa saanut printtikuosi oli eläväinen ja väreiksi oli valittu kaunis kombinaatio sinistä ja oranssia. Printtikuosi toistui hauskasti pienissä yksityiskohdissa suurten pintojen lisäksi. Kyllä näissä kelpaa kuplista kertoa.

Illan iloksi paikalla olivat myös A21:sen baaritaiturit tekemässä meille kuplivia drinkkejä. Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää kesäistä iltaa pehmoisilla sohvilla lakritsisitruunajuoma kädessä. Tilaisuuden kutsukin kuului, että ilta, josta ei kupliva lopu kesken. Ei loppunut ei.

Ja eivät muuten lopu kesken makuvaihtoehdotkaan. Minä kun olin jotenkin ajatellut, että kaupoista saatavien vissyjen valikoma on suuri mutta hitto vie, tähän masiinaanhan saa seitsemääkymmentäkuutta eri makua. Siis oikeasti! Seitsemääkymmentäkuutta! Metsämarjoja ja sitruunaruohoa, greippi ja granaattiomena, karpalovadelma! En kestä!

Onko jollain teistä tällainen kuplakone? Onko se aidosti niin näppärä kuin miltä se vaikuttaa? Mikä on suosikkimakusi?

Kuvat: Sarjakuvaaja Oy / Niko Siponen

///

SodaStream

Mirkka Metsola

Ellu hei, unohda sekamehupurkit, voitit juuri Lifefactory-pullon!

Tattadaa! Viime sunnuntaina päättyneen Lifefactory-arvonnan voittaja on siis selvillä ja se on Ellu, kommentillaan "Ellu18/8/13 22:19 Lapsilla on jo omat hienot retkipullonsa, mutta äiti joutuu reissuilla litkimään vetensä vanhasta sekamehu- tai siideripullosta. Noloa. Siispä turkoosi 450-millinen sporttikorkkinen kaunokainen olisi ihana."

Eli unohda Ellu sekamehut, täältä tulee jotain paljon parempaa tilalle! Laita sähköpostia allekirjoittaneelle niin saadaan palkinto sinulle mahdollisimman pian. 

Harmi kun voittajia ei voi arpoa kuin yhden, vaan eipä hätää. Big Small Company halusi hemmotella teitä muita vielä alekoodilla ja mikä parasta, ei pelkästään Lifefactorya koskien vaan hitto vie koko Big Small Shopin valikoimaa! Nyt jos koskaan kannattaa shopata!

Alennuksen saa siis koodilla VAATIVA13 ja se on voimassa keskiviikkoon 4.9. asti. Antaa palaa!

///

Big Small Shop

maailman kauneimman kirjan julkkareissa

Kun upeat ja osaavat naiset lyövät hynttyyt yhteen ei lopputulos voi olla mitään muuta kuin hieno. Varpusen Susanna ja Weekday Carnivalin Riikka pyöräyttivät yhdessä kirjan ja julkkareita juhlittiin eilen Suvilahdessa. Itse olin aika raato flunssasta mutta tätä en olisi jättänyt väliin mistään hinnasta, pitihän se oma kappalekin ostaa heti omistuskirjoituksin ja onnitella huikeita tekijöitä.

OK – Omin käsin on käsittämättömän kaunista silmäkarkkia kannesta kanteen. Upeat kuvat ja tunnelman viimeistelevä taitto suorastaan hivelevät silmää. En malta odottaa, että ehdin kokeilla kirjan ohjeita, ne vaikuttavat varsin inspiroivilta ja ihanilta kaikki.

Suurkiitos supernaisille, että olette tehneet jotain tällaista!

///

OK – Omin käsin

OK – Omin käsin Facebookissa

Varpunen

Weekday Carnival

messuosastoja ja suuria uutisia

Miten ihmeessä kerrotaan sellaisesta asiasta ensimmäistä kertaa, joka on itselle ollut sekä arkipäivää että viikonloppuja jo reilusti yli vuoden? Millä sanoilla tällaisen uutisen voi edes aloittaa? Olen yhtä aikaa aivan kauhuissani sekä järjettömän innostunut, ihastunut, rakastunut ja pää pyörällä. Nyt se on vihdoin totta!

Sophie la Girafe, tuo minunkin elämääni suuresti vaikuttanut kirahvi saa nyt oman vauvojen ihonhoitosarjan Sophie la Girafe Babyn jossa ei huikeita raaka-aineita säästellä. Eikä ole säästelty kyllä mitään muutakaan. Kuuden tuotteen ja lahjalaatikon sarja on rakkaudella valmistettua Ecocert-sertifioitua luonnon- ja luomukosmetiikkaa. Loput varmaan arvaattekin, eli sen miten minä oikein liityn tähän.

Kyllä, jokainen puteli, paketti, taulu ja teline on visuaalisessa mielessä allekirjoittaneen käsialaa alusta loppuun. En pysty kuvailemaan teille sitä tunnetta mikä minulla oli kun ensimmäistä kertaa repäisin tutun näytepakkauksen auki ja rasvasin naamani meidän Face Creamillamme Tukholman messukeskuksen hotellissa. Sen saman pakkauksen, jonka ulkoasu on pyörinyt minun näytölläni varmasti satoja kertoja ja syntynyt siinä samaisella näytöllä täysin nollapisteestä.

Tai sitä tunnetta kun koko messuosasto oli myös suunniteltu tämän Sophie la Girafe Baby -sarjan ympärille ja minun osa-alueenani olivat etenkin sen seinäteippaukset, joissa sarjan graafinen ilme toistuu. Siellä ne kaikki lehdet ja kukat sitten komeilivat, viisimetrisessä seinässä.

Olemme kulkeneet huikean matkan kirahvin kanssa mutta tästä se seikkailu vasta alkaa. Sophie la Girafe Baby -ihonhoitotuotteet tulevat Suomessa kauppoihin tämän vuoden marraskuussa. Lisäinfoa sekä kasapäin kuvia luvassa takuuvarmasti jo ennen sitä!

#instatukholma

Tukholma oli odotetusti trenditietoinen, hyväntuoksuinen, aurinkoinen ja ihana. Kentällä minua tervehti Suomen kaatosateen jälkeen kirkas auringonpaiste ja vastapaistettujen korvapuustien tuoksu. Reissu oli antoisa, ruokaisa, rankka ja huikea. Tuliaisina toin mukanani jo keskiviikkoiltana alkaneen flunssakuumeen, joka muutti minut käveleväksi zombieksi samantien. Kaikki ylimääräinen oli karsittava pois joten kuulumisetkin ovat näkyneet pääosin Instagramin puolella (joka kannattaa muuten tsekata tuolta sivupalkista, kuvatekstit ovat olennainen osa näitä!) eivätkä täällä.

Radiohiljaisuus jatkui valitettavasti myös täällä Suomen kamaralla sillä vastavuoroisesti saatuani kuumeen mukaani, jätin jotain Tukholmaan. Se jotain oli koneeni virtapiuha. Korvaava kapistus saapui äsken joten tästä se taas lähtee. Aloitetaan kuvasaldon purkaminen näillä mainituilla Instagram-kuvilla, muut tunnelmat seuraavat perässä kun ehdin käydä niitä hieman läpi. Vinkkiä tulevasta voi vilkuilla jo vähän näistäkin, näppärin löytää eräästä kuvasta vihjeen yli vuoden kestäneeseen salamyhkäilyyn.

kaatosateita, keijuja ja graffitihameita

Hupparini ja tositoimiin päässyt graffitihame ovat vieläkin likomärkiä kaikesta siitä sateessa juoksemisesta tänään. Oma mokahan tämä toki on kun kaapista ei löydy kumisaappaita ja sateenvarjokin on teillä tietymättömillä. Onneksi tänään kuitenkin kastuminen kannatti, monessakin mielessä.

Uusi työhuone oli juuri niin huikea kuin ajattelinkin mutta suurempi yllätys odotti tänään pöydälläni kun tulin aamulla (sanomattakin lienee selvää, että muistuttaen uitettua koiraa) töihin. Ihme keijuja meillä töissä käy öisin kun sinne ilmestyy tällaisia Characterin laatikoita ihan tuosta noin vaan ihmisten pöydille. Ja laatikosta löytyy täsmälleen sellainen pieni a-kirjainvalaisin, josta olen haaveillut iät ja ajat!

Olin oikeasti aivan äimänä, että mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu kunnes ystäväni J tunnusti, että kyseessä on yllätyssyntymäpäivälahja hieman jälkikäteen toimitettuna. Ei varmaan tarvitse alleviivata, että J tuntee makuni aika hyvin. Eikä varmaan sitäkään miten hienolta tämä tulee näyttämään uuden työhuoneen ikkunalaudalla! J, oot paitsi meedio, myös aivan mahtava! Kiitos!

///

Character

koskaan ei tiedä mitä elämä on seuraavan nurkan taakse jättänyt

Enpä olisi osannut kuvitella tullessani O kantorepussa Siivouskauppaan 2012 helmikuussa mihin kaikkeen se aamu tulisi vielä johtamaan. Kävelin aamuyhdeksältä sisään, latasin pöydälle lastenruokapurkit, lusikat, vaipat, vaihtovaatteet, ruokalapun ja erinäisiä viihdykeleluja ja sanoin, että noniin, palaveerataan vaan. Ja niin vaan seisoin kädet täristen vuoden 2013 elokuussa photopitin portilla muiden valokuvaajien vanavedessä menossa kuvaamaan lauantain pääesiintyjää lavan edestä punaisen photopassini turvin.

Tunsin itseni ja objektiivini hyvin pieneksi ammattilaisten rinnalla ja katsoin vellovaa ihmismassaa aidan toisella puolella illan pimeydessä. Sitten jääkaappipakastimen kokoinen järjestysmies käski jyrisevällä äänellään jonkun pienen ja ketterän juosta vielä keskelle välitilaa rakennetun rampin ali toiselle puolelle. Ja minähän juoksin. Päätyen täsmälleen keskelle lavaa, suoraan mikrofonin eteen.

Ja sitten lavalle asteli synkistä synkin legenda ja käsien tärinä jäi siihen. Puolentoista metrin päästä on käsittämätöntä kuvata Nick Caven kaltaista klassikkoa. Annoin mennä sarjatulella sillä aikaa oli vain ensimmäisen kappaleen ajan. Samalla sekunnilla kun kappale loppui, meidät hätisteltiin tiukin ottein pois mutta minä olin jo saanut haluamani.

Seisoin loppukeikan ajan kauempana, napsin muutamia yleiskuvia ja hymyilin vaikkei sitä kukaan pimeässä nähnytkään. Enpä olisi tosiaan toissa helmikuussa uskonut mihin se aamupalaveri johtaa.

Aivan samalla tavalla kuin en olisi koskaan uskonut, että vuoden 2011 toukokuussa juhlittujen kirahvikekkereiden jälkimainingeissa olen huomenna lähdössä Tukholmaan. Elämä on aika uskomatonta välillä.

kunhan ei kiristä eikä ole keltainen

Aiemmin sitä jaksoi jotenkin panostaa pukeutumiseen festareilla sun muilla riennoilla. Nykyään kun useimmiten on kyseessä ainakin jonkinasteinen työkeikka ja unienkin vähiin jääminen on etukäteen tiedossa, tulee mukavuus kyllä ehdottomasti etusijalla.

Hiihtelin koko Flown hyvin samoissa vaatteissa kuin normaalistikin töissä, vaihdoin vain alinta mustaa toppia, mustia alusvaatteita ja mustia sukkia. Mitä joustavampi ja väljempi, sen parempi. Näissä vermeissä tungin väkijoukon sekaan, juoksin ympäri festarialuetta ja otin pienet torkutkin takahuoneen toimistotuolille käpertyneenä.

Hiuksetkin saivat elää vapaasti omaa elämäänsä motolla mitä pörröisempi, sen parempi. Mitä vähemmän sitä yrittää pistää johonkin sliipattuun kuosiin, sitä helpompi se on pörröttää takaisin. Ehdoton pelastaja oli jo aiemminkin hehkuttamani Four Reasonsin Silver Mist sillä takkuinen ja sekavakin pehko on heti coolimpi kun sen väri on harmaa eikä kusenkeltainen.