Kun padot oli avattu, aloin yhyttää muitakin viime aikaisia työjuttuja ympäriltäni. Samaisessa Habitaressa vastaan käveli yksi ARTS-kassi, jonka suunnittelin kesällä Aalto-yliopistolle. Teki melkein mieli mennä moikkaamaan kassin kantajaa, niin hassulta sen näkeminen sattumalta tuntui. Jänistin sitten kuitenkin ja nappasin vain kuvan.
Toissapäivänä taas työpyyhällyksen keskellä tein parikin bongausta, Sophie menossa mukana jälleen ja lisäksi uusin Esitys-lehti oli ilmestynyt Akateemisen kirjakaupan kulttuurihyllyyn.
Aikamoinen bongaussuma on siis menossa. On aivan ihanaa löytää sattumalta jotain omalta työpöydältä lähtenyttä yllättävässä yhteydessä ja nähdä ne kaikki ajatukset ja ideat käytännössä käytössä. Ja hei, kirahvikassin bongaamiseen voit osallistua sinäkin vielä sunnuntaihin asti, käräytyskampanja päättyy nimittäin puoliltaöin.








Mä voin vain kuvitella tuon fiiliksen! Itse olisin varmaan vahingossa ääneen aina hihkaissut "mun kassi!" :D
VastaaPoistaItse kun saan niiiiin hyvän fiiliksen jo siitä, kun joku ystävä tai sukulainen käyttää jotain itse tekemääni ja lahjaksi antamaani korua tai muuta käsityötä.
Siitä tulee jotenkin sellainen fiilis, että koska se joku tykkää siitä esineestä niin että käyttääkin sitä, niin niinkuin hän osoittaisi myös tykkäävän minusta. Niinkuin se minun tekemäni esine olisi osa minua :D
Vaikea selittää.. mutta "myötäinnostuin" kanssasi niin että piti edes yrittää :D
Kommentoin tähän, kun ei sattuneesta syystä ollut kamera hollilla bongaustilanteessa: Kassi nähty vauvauinnin aikana suihkuhuoneen naulakossa roikkumassa. :)
VastaaPoista