20130725

sillä siisti

Jotta ne kotipostauksen kuvat oli mahdollista edes saada, pidimme sunnuntaina varsinaisen supersiivouspäivän. Resepti oli varsin yksinkertainen, koko päivää aikaa, mahdollisimman kevyet vaatteet päälle, hyvät aseet ja eikun kimppuun.


Kolusimme kämpän joka nurkan ja mutkan niin imurilla kuin mopilla ja räteilläkin ja täytyy kyllä myöntää, että jo oli aikakin. Perussiivousta on kyllä tehty aina kun on ehditty mutta tällaista kunnon hinkkaamista tämä koti on kyllä kipeästi kaivannut.


Kylpyhuone sai kyytiä myös, kannoin kaikki tavarat ulos ja annoin O:n läträtä sydämensä kyllyydestä. Pesimme seiniä myöten joka kolkan ja siellä olivat ankat, pesusienet ja mikrokuituliinat sulassa sovussa. Olen myös sitä mieltä, että lapsi ehdottomasti mukaan toimintaan. Minulle tämä on ehkä pakollinen paha mutta O:lle ratkiriemukas päivä. Samalla ehkä tarttuu puolihuolimattomasti mukaan jonkinlainen terve käsitys taloudenhoidollisista seikoistakin. Tai ainakin hyvä katsaus imurilla ratsastamisesta sekä moppaamisesta akrobaattisissa asennoissa.


Nukkekodissakin vietettiin siivouspäivää ja kaikki Ikea-kalusteet pääsivät pesulle. Lisäksi pyyhin koko komeuden kostealla joten nyt kelpaa taas asukkaiden palata.

Uskomatonta mutta totta, kylppärin peseminen jäi kuitenkin lopulta yllättäen kakkoseksi sillä hauskimman puuhan tittelin vei auttamatta moppaaminen. Onnioon limenvihreällä mopilla se kävi varsin näppärästi meiltä kummaltakin ja tuli kuulkaa puhdasta. O tosin moppaili vielä pitkään sen jälkeenkin.

Nautin siististä kodista mutta kiireen takia täällä vallitsee usein melkoinen kaaos. Oli ihanaa paitsi illalla urakan jälkeen olla puhtaassa kodissa, myös jakaa koko ruljanssi innokkaan apurin kanssa, joka ei malta olla hihkumatta tauotta, että "äiti kato, mä moppaan!".

Toki kahden kissan ja yhden melkein kolmevuotiaan kanssa se siisteys ei kovin kauaa kestä. Suoraan sanoen kissankarvojen osalta tarvitaan noin sekunnin kolmasosa kun ne imeytyvät takaisin kaikkiin tekstiileihin imuroinnin jälkeen. Meillähän on tietysti myös näppärästi sekä musta, että valkoinen yksilö, jotta karvojen peittoalue saadaan tasaiseksi tekstiilin väristä riippumatta.


Mutta siistiä oli yhtäkaikki ainakin hetken. Sen verran, että ehti juuri ja juuri valokuvata.

Siivotaanko teillä kerralla kaikki vai vähän kerrallaan? Hinkkaatko kaakelinvälejä hammasharjalla vai omistatko villakoirakennelin?

4 kommenttia:

  1. Kaksi kissaa ja melko rento pariskunta-yhtälö takaavat että asuntomme on useimmiten kuin pommin jäljiltä, kunnes itse hermostun ja teen suursiivouksen kun mies on poissa ja kissat suljettu parvekkeelle :) Välillä voi siivota vähän rennommalla kädellä, joskus taas esim. vessan kaakelit saattavat vaatia hammasharjan käyttöä :D Riippuu aikalailla omasta mielenlaadusta kuinka tarkkaan jaksan ja haluan siivota.

    VastaaPoista
  2. Mä kiroan usein meidän valkoista kissaa ja tummaa sohvaa, mutta nyt kun ajattelen niin päin, että onneksi ei ole sekä mustaa, että valkoista kissaa, olo on huojentunut :D

    Meillä mennään abaut samalla kaavalla kuin ilmeisesti teilläkin. Siivotaan kun ehditään ja siivotaan kunnolla kun tulee inspiraatio tai pakko.

    VastaaPoista
  3. MÄ RAKASTAN SUN BLOGIA! Ja kehuinkin sitä juuri omassani. :D

    VastaaPoista
  4. Juu, ne kissankarvat. Meillä on kaksi vaaleahkoa kissaa, joten kaikki tummat tekstiilit on nounou. Ja sitten yksi tumma koira pitää huolen, ettei ikinä silti näytä puhtaalta, aihan sama miten siivoaisi.

    Moppaamisesta tuli kyllä meilläkin hitti pari päivää sitten. Mopin/rätin puristamista vedestä lapsi ei vaan vielä ymmärrä. Tuli märkä lattia, tosi märkä.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!