20130421

seuraavaa siirtoa odotellessa

Mietin jossain vaiheessa, että onko minussa jotain vikaa kun en saa aikaiseksi sen kummemmin sisustaa täällä. Tavarat etsivät edelleen paikkaansa ja suurin osa kodista on melko kesken. Lamppu on väärässä paikassa ja parveke täynnä tavaraa. Televisio on paitsi vanhanmallinen ja kolho, myös vuokranantajan jättämällä oudolla alustalla. Seinilläkään ei ole juuri mitään ja astiat ja paperit majailevat milloin missäkin.

Sitten tajusin, että kyllä se sieltä tulee. Pakottamatta ja kiireettä. Omalla painollaan ja omassa prioriteettijärjestyksessään. Ei minun tarvitse sitä sen kummemmin suunnitella, yksi pala kerrallaan vain. Ihan kuin palapeliä kokoaisi. Välillä muutama reunapala, sitten kaksi toisiinsa sopivaa yhteen. Yksi lisää tuonne, hei, tämä kuuluu tämän kanssa tänne. 


Viimeisimmät palat olivat makuuhuoneen verhot. Edellisessä kodissa ne olivat olohuoneessa, tänne en luultavasti halua olohuoneen ikkunoita peittämään verhoja lainkaan. Sitten mietin niistä päiväpeittoa mutta hylkäsin ajatuksen, en oikein edes tiedä miksi. Lopulta päädyin ilmeisimpään ratkaisuun ja ripustin ne ihan normaalisti makuuhuoneeseen. Ja siellä ovat ja pysyvät. Nyt ne ovat löytäneet paikkansa. Betonineidin, roikkavalaisimen ja herätyskellojen antoisasta seurasta ja helmat peittävät myös näppärästi parvekkeen umpioven.


1 kommentti:

  1. meidän pitäisi alkaa pakkaamishommat ja kiinnostus 0. asuttiin tässä vuosi eikä esim. kaikki taulut ole seinällä. jospa sitten tuonne uuteen kotiin saisi aikaiseksi..

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!