20130331

vuosia ja havunneulasia

Ensimmäinen kertosäe ja olin taas viisitoista, rakastunut pitkätukkaiseen bändipaitapoikaan ja itsekin kokomustissa kellon ympäri. Minulla oli HIMin toka albumi takataskussa, havunneulasia anorakin hupussa ja koko elämä edessä.


En yleensä kuuntele bändejä eturivistä enää, harva sykähdyttää sellaisella intensiteetillä, etteikö niistä voisi nauttia sivummalla juomaa siemaillen ja istuen. Eilen lauteille nousi kuitenkin bändi, jonka tahtiin kasvoin aikuiseksi. Se jos mikä on eturivin arvoista.



Ja koska en ole enää viisitoista, olen myös tarpeeksi vanha siihen, että minua ei hävetä kännykkäkuvata huonolaatuisiksi kuviksi jotain, jonka näkeminen oikeasti sykähdyttää minua.


Kiitos Lullacry paitsi eilisestä keikasta, myös kaikista niistä vuosista.

///

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ihmeessä!