20121227

sanoista tekoihin ja margielaa meillekin

Päätin tänään, että piru vie yksi flunssahan ei minua estä ja tartuin toimeen. Hieman tiukempaa vastarintaa tekivät kuitenkin sekä hajonnut silityslauta että hakkeroitu sähköposti, joka oli lähettänyt kaikille sadoille osoitteistosta löytyville roskapostia minun nimissäni. Sitä suuremmalla syyllä halusin pistää tuulemaan muutaman muutoksen kanssa, jotka ovat itäneet jo jonkin aikaa idea-asteella. Suokaa anteeksi surkeat valaistusolosuhteet, en malttanut odottaa kuvien kanssa huomiseen.


Harmittelin aiemmin kun menivät Maison Martin Margielat sivu suun mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt on nimittäin omat Margielat meilläkin. Ei tosin mikään niistä mekoista joita kävin sovittamassa vaan jotain ihan muuta. Pöytäliinasettejä kun sai alkuhuuman jälkeen puoleen hintaan ja raaskin vihdoin kotiuttaa niitä kaksin kappalein. Tämä oli oikeastaan koko mallistosta se ihka ensimmäinen juttu, johon iskin silmäni. Nyt niistä on silmäniloa pidemmäksikin aikaa, ne kun päätyivät lopulta olohuoneen verhoiksi. (Jos kiinnostaa niin ne aiemmat verhot näkyvät mm. täällä.)



Toinen laajempi hankinta liittyi tyynynpäällisiin. Meillä on majaillut jo kauemmin yksi Hanhi Designin käsialaa oleva tyynyliina ja olen kaipaillut sille kaveria. Omien printtikuosiensa kylkiäisenä Hanhi Design tekee nimittäin tyynyliinoja myös kangaspainoalustoista, joiden satunnaiset yhdistelmät kiehtovat ainakin meikäläisen mieltä kovasti. Tilasin siis joulun alla muutaman lisää ja koko olohuone tuntuu taas aivan uudelta.




Kaupanpäällisiksi minulle oli piirretty ihkaoma jouluhanhi kirjekuoreen ja pistetty mukaan myös ihana kortti ja hauska kartanpalanen. Margielankin materiaalit saapuivat tyylikkäissä rasioissa. Ne pääsivät sulostuttamaan metallisalkkutornia, joka majailee tämän faceliftin saaneen olohuoneen nurkassa. Kylläpä nyt kelpaa istuskella taas sohvalla (ja hoidella vaikkapa sitä sähköpostisekasotkua).




///

Hañhi Design

7 kommenttia:

  1. Verhot houkuttelevat koskemaan. En ihan näin väsyneenä saa kuvista hahmotettua niiden kokonaisuutta, mutta kiehtovat ja samalla hämmentävät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkein ihaninta noissa onkin, että ne ovat ihan normaalia pellavaa, ainoastaan tuo printti on valokuvaprintti ja näyttää kolmiulotteiselta taitteineen päivineen. :D

      Poista
  2. Voi apua, kuinka upea on tuo keltainen kolmijalkainen lamppu. Uutena lukijana en ollut ennen sitä huomannut, oletko jo joskus paljastanut mistä se on kotoisin? Tahtoo kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen lamppu on jonkin nettikirppiksen kautta meille kotiutunut rakennustyömaavalaisin. :) Samanlaisia myy mm. Bauhaus. Itse tosin suunnittelen sen maalaamista jonkin muun värikseksi. Meillä alkaa tämä keltainen kausi olla jo vähän ohi.

      Poista
  3. Hei Aino! Verhot on hienot, näyttää tosiaankin kolmiulotteiselta! :O

    Kysyisin tuosta kattolampusta, muistelen että joku niistä vasta kysyi ja taitavat olla Clas Ohlsonin lamppuja? Miten olet kytkenyt yksittäiset lamput yhteen, oletko kytkenyt kaikki samaan sokeripalaan? Tarvisin olkkariin uutta valoa ja joku tuollainen voisi olla toimiva ratkaisu.
    -Nna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan, se kolmiulotteisuus on todella villi vaikka kyseessä on tosiaan tasainen pinta. :)

      Kattovalokysymykseen jäikin näköjään vastaamatta kun meinasin P:n pestata kertomaan miten se ihan käytännössä on tehty. Piuhat on nimenomaan kytketty samaan sokeripalaan mutta koska tekninen toteutus muilta osin on minulle ihan hepreaa niin pyydän P:tä vastaamaan tähän kun hän palailee mökiltä. :)

      Poista
  4. Ooo, hienot verhot!!!!:) Tykkään!!!

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!