20121001

aurinkoiset äidit sateessa tampereella

Kaikkein älyttömintä ja ihanintahan tässä on se, että lauantaisen synttärihulinan jälkeen minä en todellakaan jäänyt lepäilemaan lahjapapereilla vaan otin ja hyppäsin tihkusateessa Tampereen junaan. Tekisi mieli sanoa itse itselleni, että ihan hullu oot kyllä. P taas ajatteli paljon vähemmän kyynisesti ja oli sitä mieltä, että pieni irtiotto tekee vain hyvää. Minut oli nimittäin kutsuttu Magicpoksin Majn ja Me&I:n (rimmaapa muuten kivasti!) toimesta äitibloggaajabrunssille sunnuntaina aamupäivästä. Koska en kuitenkaan kyennyt sellaiseen suoritukseen, että olisin herännyt joskus aamuviideltä ehtiäkseni paikalle, otin P vinkistä edullisen Omenahotellihuoneen ja suuntasin pelipaikoille jo lauantaina iltayöstä.



Aamu Tampereella valkeni kaatosateessa mutta kiitos kännykän karttasovelluksen olin paitsi ajoissa, myös oikeassa paikassa eli Bistro Venlassa aivan ydinkeskustassa. Kamerat räpsyivät taattuun bloggaajatyyliin jo alkupalojen aikana, savulohileipäjuustosalaatti oli suussasulavaa ja juttua riitti. Oli hauska huomata, että vaikka jännitin uusien ihmisten tapaamista, löytyi heti yllättävänkin yhteinen sävel. Itseasiassa niin yhteinen, että päädyimme brunssin jälkeen vielä pyörimään kaupungille koko poppoolla.








Brunssin pääaiheena oli Me&I:n uudenuutukainen bloggaajamallisto, jonka suunnitteluun Maj oli osallistunut ainoana suomalaisena ruotsalaisvahvistusten seassa. Koko mallisto oli varsin raikas tuulahdus ja sieltä löytyi monta vaatetta, joissa oli ainakin minun silmääni Me&I:lle ihan uusia muotoja ja ideoita.  Itse ihastuin eritoten Majn suunnittelemiin kokohaalariin sekä haamupaitaan mutta myös eriparisukkahousut sydänpyllyllä ja hauskasti lököttävät polvipaikkapökät löytäisivät meillä varmasti tiensä käyttöön. Saimme myös kuulla hieman suunnitteluprosessista malliston takaa niin merkin edustajien kuin Majnkin suusta.





Haalari herätti myös keskustelua, kukapa olisi välttynyt juuri nyt jylläävältä aikuisten potkupuhupuhurilta. Itse olen ainakin vielä onnistunut välttelemään tätä ilmiötä, en vain kerta kaikkiaan osaa kuvitella itseäni edes lähikauppaan kokohaalarissa. Tosin myönnän, että kun lähipiiristä yksi toisensa jälkeen on kääntynyt haalaroivaksi, on minunkin hetkellisesti tehnyt mieli testata. Vielä kuitenkin meillä olevat haalarit ovat tiukasti kokoa alle metri (eipä sillä, etteikö minulle sopivakaan olisi kovin paljon sen yli). O:lle on alusta asti hankittu haalareita paljon ja ne ovat myös kovassa käytössä. Olen tosin sen verran nirso, että huppu pitää olla ja kuosinkin mielellään jollain lailla kutkuttava. Haamuhaalarista löytyvät molemmat ja kun saimme yhden tuotteen mallistosta valita niin sehän se meille nyt sitten muuttaa. Saa nähdä muuttaako perässä jonkin merkin metriä isompi malli, se jääköön vielä nähtäväksi.



Kaikin puolin on pakko myöntää, että P oli oikeassa. Avoin ja pulppuava rupattelu muiden äitien ja bloggaajien kanssa oli piristävää, hersyvää, koskettavaa ja ihanaa. Yllättävän paljon ehtii muutamassa tunnissa jutella aina kirpputoreista synnytyksiin asti. Vaikka tämä tempaus ei univelkataakkaan auttanutkaan, tuli tästä sellaista energiaa taas eteenpäin jota ei voi nukkumalla saada. Paluumatkallekin päädyin kimppakyytiin ja sitä juttua olisi varmaan riittänyt vielä automatkankin jälkeen.


Iso kiitos Majlle, Me&I:lle ja kaikille teille aurinkoisille äideille, jotka olitte mukana ja kruunasitte ainakin minun viikonloppuni! Ja P:lle erityiskiitos, ihan vaan kaikesta kannustuksesta ja siitä, että sain karata hetkeksi vapaalle! (Tiedän, että luet tätä kuitenkin!)


//



// 

Magicpoks

(Toi silmäpussizombie tuossa keskivaiheilla ei kaivanne linkkausta.)

1 kommentti:

  1. Oli mukava tutustua, toivottavasti tapaamme vielä.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!