20120919

viimeistä viedään

Vielä muutama lyijykynän viiva, viimeinen pyyhkäisy pyyhekumilla, huippuvalot kohdalleen. Työthän eivät mene pauselle siksi aikaa, että voisin muuttaa. Mutta niihin on raivattava edes pieni rako jolloin viimeiset tavarat voi viedä. Nyt se kapea railo on käsillä ja viimeinen tällä pöydällä täällä kotona piirrettävä kuva on valmis. Seuraavaksi voin pakata kynät ja tämän pöydänkin.

Outo haikeus sekoittuu varpaissa asti tuntuvaan jännitykseen. Muutos tuntuu henkisesti suuremmalta kuin odotin. Olen tehnyt töitä täällä kotona siitä asti kun muutimme tänne, monta vuotta jo. En harmikseni muista ensimmäistä täällä toteuttamaani projektia mutta uskon muistavani aina tämän viimeisen. Uusi alku on kutkuttava mutta samalla se on jonkin vanhan loppu. Päätepiste tietyille asioille ja rutiineille. Irti päästämistä jotta sille kaikelle uudelle olisi tilaa.

Nyt minä olen vihdoin valmis. Pakkaamaan ja päästämään irti. Me lähdemme seuraavaksi Ikeaan metsästämään pöydänjalkoja ja huomenna viemme viimeisen kuorman. Kohta juuri tässä on O:n oma huone, täynnä aivan toisenlaista elämää kuin tähän asti. Silmäkulmaa tekisi mieli myös hieman kevyesti pyyhkäistä. Aivan kuin tuota viimeistä piirrosta hetki sitten.

2 kommenttia:

  1. Jännää :) Miten käy pienen ihmisen hoidon kanssa? Patti mukaan uuteen toimistoon?

    VastaaPoista
  2. No voi perhana, meillä olisi ollut varastossa ylimääräiset pöydänjalat, tosin en ole todellakaan varma, olisivatko ne olleet mieluisat :D

    Mutta voi että, muuttaminen on aina samalla niin jännää ja ihanaa mutta silti niin haikeaa. Oli sitten ihan mikä muutto vaan kyseessä!

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!