20120721

painajaisia

Viime yönä seinät kaatuivat unessa päälle oikeasti. Murtuivat katonrajasta ja alkoivat sortua. Tukipilareina oli tuttuja ihmisiä mutta katastrofi oli valmis. Rytisten kaatuivat seinillä olleet hyllytkin seinien mukana. Koriste-esineiden sirpaleissa väistelin muurilaastia.

Olen ennenkin hämmästellyt erästä piirrettä painajaisissani. Pystyn useimmiten herättämään itse itseni unesta. Tekniikka on melko yksinkertainen, unissa asiat eivät koskaan vastaa täysin todellisuutta ja kun jokin on järjenvastaisesti tai fysiikan lakeja uhmaten erilaista, alkavat hälytyskellot soida uniminällä. Kun minulle alkaa valjeta, että kyseessä on unta, alan huutaa että haluan herätä. Jos huudosta ei kuulu oikeaa korvin kuultavaa ääntä, varmistun olevani unessa ja kahta pontevammin karjun haluavani herätä.

Tämä toimii lähes aukottomasti mutta ainoastaan painajaisten kohdalla. Herään hiljaisessa makuuhuoneen hämärässä, unen ahdistukset vielä tallella. Miksi muut näkevät kepeitä lentounia tai pystyvät ohjailemaan tapahtumien kulkua kirkumisen sijaan? Vai pystyvätkö? Millaisia unia sinä näet?

19 kommenttia:

  1. Mulla on sama " kyky " ja tosiaan vaan painajaisiin tehoaa tuo herääminen ite :)

    - Sini, epätodellista todellista

    VastaaPoista
  2. niin pahoja painajaisia että mä herätin naapuritkin huudollani.

    VastaaPoista
  3. Maailmanloppu-unia, pyörremyrskyjä, seikkailu/pelastusunia, purkkaan tukehtumisia.. Nämä toistuu säännöllisesti, aina jossain muodossa. Mutta yleensä näen ihan kivoja unia, en painajaisia. :) Ja muistan uneni usein. Edellisyönä näin unta about ensimmäisestä kunnon IRL-ihastumisestani, josta en ole kuullut pitkään aikaan. Kirje on tuloillaan..

    VastaaPoista
  4. Sama mulla! Yleensä menen unessa "nukkumaan", käperryn kerälle johonkin ja hoen itselleni että "nukahda nukahda" ja sitten herään :D Spooky!

    VastaaPoista
  5. Sama juttu täällä, voin herättää itseni unesta. Toisaalta joskus painajaiset on ilkeitä. Kerran näin monena yönä peräkkäin painajaista että joku jahtaa mua ja koti oli aina turva, eli sinne aina unessani kirmasin (en voinut jäädä huutelemaan itseäni hereille kun mörö olisi saavuttanut mut). Noh, yhtenä yönä sitten nukahdin ja havaitsin unessani että olinkin jo kotona ja se mörkö oli siellä kans! Sitten se ivallisesti käkätti ja sanoi "mitäs meinaat nyt tehdä kun sä olet jo kotona ja mäkin olen täällä, sä et pääse enää mihinkään turvaan!"
    En muista miten siinä sitten loppujen lopuks kävi mutta elossa ainakin vielä ollaan.

    Mun huudot ei muuten kuulu ulospäin kunnolla, tai siis avo herää niihin harvemmin. Mä kun huudan sen vuoks että avo herättäis mut sitten, kun joskus unet on niin raskaita etten jaksa ite heräillä niistä. Vähän niinkuin että vaikka kuinka ui niin ei koskaan pääse pinnalle vaan tarvii sen auttavan käden.
    Noh, mä keksein toisen keinon. Mä rupean hengittämään silleen hengästyneesti, raskaasti ja nopeasti, kuuluvasti. Siihen avo kyllä herää ja herättelee sitten mutkin.

    - A

    Ps. Sitä lentelyä voi treenata ja hallita itse..

    VastaaPoista
  6. Klikkaappa tänne. Etenkin englanninkielisellä termillä lucid dream tai lucid dreaming löytyy paljon lisää juttua. Tossa on kyse siis siitä, että opetellaan itse hallitsemaan sitä, mistä aiheesta unia ylipäätään nähdään. Törmäsin ilmiöön joskus esiteininä kärsiessäni aivan käsittämättömän hirveistä painajaisista. Onnistuin opettamaan itseni heräämään unista halutessani ja jossain määrin myös hallitsemaan unien aihetta. Nyt vanhempana ja etenkin lapsen syntymän jälkeen painajaiset ovat paljon rankempia kuin joskus teininä ja aiheet sellaisia, joita ei silloin osannut kuvitellakaan, joten se hallittu herääminenkään ei oikein helpota sitä kauhua... Mutta hyvä taito joka tapauksessa :)

    VastaaPoista
  7. Mulla on välillä kausia, kun näen todella raskaita ja usein myös todentuntuisia painajaisia. Pitäiskin jotenkin alkaa treenata itsensä herättelyä niistä! Mä olen kokenut elämässäni unihalvauksen kymmenisen kertaa, ja niistä on pakko koittaa päästä liikkeelle ja sytyttää valot, yleensä huutaen (en usko et kuuluu ulospäin kun vain muminana). Ekana yönä kun sen koin, niitä tuli kolme kertaa peräkkäin, ja aika friikki olo jäi kun ei tiennyt mistä oli kyse! Unihalvauksista saa lisää tietoa esim. Wikipediasta, onkohan täällä muita "kohtalontovereita"p?

    VastaaPoista
  8. Mulla myös lucideja hetkiä tulee useimmiten kesken painajaisen. "Ai niin, mähän voin herätä." Harmi, että harvoin muistan, että voisinkin muuttaa unen mieleisekseni. Joskus sekin onnistuu, viimeksi tosin heräsin kesken kaiken kun olin miettimässä mitä haluaisin unellani tehdä.

    VastaaPoista
  9. Voi kun voisikin herättää itsensä kesken painajaisen... Helpottaisi kovin elämää. Mutta ei, meikäläisen pitää katsoa se pelottava kauhuleffamainen painajainen loppuun asti ja vasta sitten herätä hiestä märkänä ja vapisten. Yritä siinä sitten saada enää loppuyönä unta.

    VastaaPoista
  10. Unihalvauksia mulla on ollut kaksi. Onneksi ei mitään painajaisia kuitenkaan! Elin todella ressaavaa aikaa eikä tullut nukuttua tarpeeksi, niin parina aamuna koin sitten unihalvauksen. Ei kiitos toiste sellaista..

    - A

    VastaaPoista
  11. Mä vastailen nyt tänne alas vähän yleisemmin. Mukavaa, että tämä herätti keskustelua enkä ole yksin painajaisineni. :D

    Olen itseasiassa joskus aiemmin ottanutkin selvää selkounista mutta en koskaan sitten jotenkin saanut aikaan varsinaisesti tehdä asialle mitään sen kummemmin. Tuo painajaisista herääminen on toki ehdottomasti lucid-uni joskin kuten Maijakin tuossa ylempänä, en ole tyhmänä tullut edes ajatelleeksi jotenkin aiemmin että voisin tehdä jotain siellä unessa sen sijaan että vain herätän itseni.

    Tuon herättämisen keksinkin joskus vähän puolivahingossa jonkin ahdistavan unen keskellä kun minulle valkeni, että näen unta. Päätin vain kerrankin, että perhana, minähän en tällaista katsele. :D

    Myös unihalvaukset ovat erittäin tuttuja joskin onneksi vuosia sitten taakse jääneitä tällä hetkellä. Vaikka kuinka tiedän nyt mistä siinä on kyse niin ikävä ei ole kyllä. Sen verran _pysäyttäviä_ ne kokemukset olivat.

    VastaaPoista
  12. Joku unitutkija sanoi kerran, että jos näkee paljon unia (tai muistaa näkevänsä), näkee myös paljon painajaisia. Mulla niitä on vähän turhankin usein.

    Jonkinlainen saaliseläinvaisto mulla edelleen lienee, sillä unissani mä olen aina piilossa jotakin, takaa-ajon kohteena. Unissa on harvoin ketään tuttuja ihmisiä, mutta esimerkiksi Martina Aitolehti, kaikki salkkarihahmot ja Jenni Haukio helminauhassaan on ollut messissä. Toisinaan unet on todella raakoja, niissä esimerkiksi huppupäiset miehet metsästävät minua konekiväärit kädessään ja lahtaavat ihmisiä kuin pienen pieniä muurahaisia. En osaa itse herättää itseäni kesken unen, mutta herään aina ennen käännekohtaa; sitä hetkeä kun pahis on avaaamassa vaatekomeron ovea jossa olen piilossa tai tuttu radiotoimittaja on kertomassa kuinka voin säilyä hengissä tukalassa paikassa.

    Viime yönä tosin näin unta, että minut valittiin Suurimpaan pudottajaan ja Jillian Michaels itki painoni nähdessään vaikka muut kilpailijat painoivat ainakin kaksi kertaa enemmän. Korvat punaisena poistuin vaa'alta ja lupasin palkita itseni mudcakejäätelöllä. Unen lopuksi voitin megahaasteen vanhempieni olohuoneessa hyppimällä 417 kertaa vaipalla vuoratun Ikea 365-lasin päälle ja voitin 100 000 dollaria. Se oli ihan hyvä uni, mutta loppui ennen kuin kerkesin saada palkintosummaa käsiini. :D

    VastaaPoista
  13. Yksi hirveimmistä painajaisistani ei ole ollut pelottava varsinaisesti, mutta heräsin itkien ja täristen. Tuolloin olin seurustellut avomieheni kanssa hetken ja minut oli kutsuttu heidän sukujuhliinsa. Kun yritin esitellä itseni, minua toruttiin ja kiellettiin mellakoimasta ja kun yritin pyytää anteeksi, sain kärpäslätkästä. Olinkin muuttunut villakoiraksi jolla oli aivan liian pitkä turkki ja liian iso maha, ja ilmeisestikään appivanhempani eivät unessani pitäneet koirista sillä juhlien päätteeksi sain pinkoa henkeni edestä pakoon (sen ison vatsan kanssa!) kun he yrittivät ampua minut täyteen reikiä viritetyllä ilmakiväärillä. :D

    VastaaPoista
  14. Mielenkiintoisia juttuja!
    Minä herään kaikista pahimmista painajaisista yleensä, koska olen huomannut että kun unessa kuolee, herää. Takaa-ajounissa on useammankin kerran käynyt niin, että olen tajunnut että nyt pitää kuolla. Friikkiä, mutta alan muka unessa taivuttamaan niskojani taakse päin samalla kun juoksen karkuun, ja kun niskat katkeavat, herään oikeasti. Joskus nuorempana oli tarkoituksena alkaa opetella enemmänkin tuota unien hallintaa, kun unet oli niin rajuja. Ja juuri nukahtamisvaiheessa alkoi tulla stressin seurauksena kaikenlaisia ääni- ja valoaistimuksia, vähän kuten semmoisia lihasnykäyksiäkin tulee juuri nukahtaessa. Mutta elämäntapoja rauhoittamalla ja riittävästä unesta huolehtimalla unet on tasaantuneet, mikä on kyllä oikeasti tosi tärkeää ainakin omalle hyvinvoinnille. :)

    VastaaPoista
  15. Hui noita Sascian painajaisia!

    Mulla jäi edellisessä kommentissa mainitsematta, kuinka vol. 176 unia melatoniinilla saa. Diagnosoidun unihäiriön ratkaisuksi kun syön noita jatkuvasti ja ne oikeasti lisäävät unien elävyyttä moninkertaisiksi. Monesti herättyä on joutunut miettimään, tapahtuiko uni oikeasti vai ei.

    VastaaPoista
  16. Mä en ole vielä onnistunut muuttamaan painajaista paremmaksi uneksi vaikka tiedänkin että vain nukun.
    Pakko herättää ittensä.
    Sitten sekin kostautuu sillä, että kun uudestaan nukahdan, se painajainen sijoittuu makkariin ja makaan sängyssä avokki vierellä, painajainen alkaa ja taas herättelen itteni, luulen olevani hereillä kunnes se painajainen taas alkaa, herätän itteni jne jne. Loppujen lopuks mä en enää tiedä mikä on unta ja mikä ei, kun lopuksi ihan oikeasti herään niin pitää saada jotenkin varmistettua että se ei ole enää unta.

    Mun unimieli varmaan vihaa mua kun se kiusaa mua näin..

    Lucid unissa lentäminen on rankkaa puuhaa. Kerran lentelin skotlannissa ja ihailin maisemia. Kauhea ähkiminen ja puhkuminen että hallitsin sen lentämiseni ja loppujen lopuks siinä kävi niin että mätkähdin sikolättiin ja rapa lensi :D

    - A

    VastaaPoista
  17. Mäkin pystyn herättää itteni unista, painajaisista tai ihan normaaleista kivoista unista. Pikkuhiljaa alkaa munkin päähän tulee ajatus, että eihän toi asia nyt oikeesti noin ole (ihan siis kun sullakin) ja sit siitä herään sitten :) painajaisia nään kyllä tosi harvoin, useammin semmosia epämiellyttäviä unia vaan.

    VastaaPoista
  18. Noniin, kiitos tämän keskustelun, näin unta misty-otuksesta ja O: sta viimeyönä. P: kin oli mukana, mutta vain valtavana liikkuvana P kirjaimena.. :D

    - A

    Ps. Ei ollut painajainen :D

    VastaaPoista
  19. Minä olen viime aikoina nähnyt niin kaameita unia, etten uskoisi niitä edes todeksi, jos joku toinen kertoisi. Yhdessä unessa oli jokin outo kidutuspaikka, toisessa taas oli jotakin ihme kidnappausta, jossa joutui osaksi jotakin omituista ja traagista tehtäväsarjaketjua vangin asemasta käsin. En ole katsonut viime aikoina kauhuleffoja enkä mitään muutakaan, joten tuollaiset unet tuntuvat aamulla täysin sairailta ja käsittämättömiltä ja suorastaan vähän hävettäviltäkin.

    Olen monesti nähnyt myös unta, että olen ahdistavassa tilanteessa, josta ei pääse pois ja jossa alkaa jokin ampumisepisodi. Tämän uskon ikävä kyllä kumpuavan paljolti uutisista.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!