20120607

i have a dream

On merkittävä ero siinä, haluanko jotain vai haluaisinko jotain. Vasta kun ymmärsin tämän, aloin päästä eteenpäin elämässä. Olen kirjoittanut tästä ennenkin, en usko kohtaloon mutta uskon siihen, että kun myöntää itse itselleen ääneen mitä haluaa, alkaa myös alitajuisesti työskennellä sen päämäärän eteen. Tekee valintoja sen mukaan miten ne edesauttavat unelmaa jonka haluaa toteutuvan. Haluaminen on aktiivista, määrätietoista, välillä väärin ymmärrettynä itsekästäkin.


Haluaisin puolestaan kertoo epävarmuudesta, uskonpuutteesta omiin kykyihin. Kun haluaisin, alan nöyristellä, olla oman elämäni kynnysmatto. Joskus kun toivoo oikein kovasti jotain, alkaa epäillä, että sen ääneensanominen jotenkin estää unelmaa toteutumasta. Minun mielestäni asia on täsmälleen päinvastoin. On uskallettava Haluta isolla H:lla. Uskallettava tuoda päämäärä päivänvaloon, ei välttämättä muiden korviin mutta itselle näkyväksi. Lopettaa haaveiden nurkissa piilottelu ja päättää, että minä voin ja saan haluta.


Minä olen vuosien varrella halunnut paljon asioita, suurin osa niistä on toteutunutkin. Ei välttämättä aina silloin kun haluan tai sillä tavalla kuin haluan mutta jossain, usein paremmassa muodossa kuin alunperin edes ajattelin. Olen halunnut päästä opiskelemaan, muuttaa Helsinkiin ja tehdä visuaalisen alan töitä. Olen halunnut tehdä tietynlaisia töitä, halunnut suunnattomasti jopa yksittäistä nimenomaista taittotyötä itselleni ja myöhemmin elämässäni saanut sen. Nämä kaikki halun kohteet ovat nykyään arkipäivää joten elämässä on jälleen tilaa uudelle haluamiselle.

Tietenkään aivan kaikki ei toteudu eikä haaveiden ääneensanominen ole mikään toiveautomaatti. Silti uskon siihen, että kun vakuuttaa itsensä, vakuuttaa myös muut. Kun alkaa itse aktiivisesti pyrkiä kohti omia unelmiaan, ne konkretisoituvat joskus jopa yllättävän helposti. Miksi joku muu uskoisi sinuun jos pyytelet itseltäsikin anteeksi omia unelmiasi ja toiveitasi? Miksi joku uskoisi sinun kykyihisi jos et itsekään usko niihin?


Haluaminen sekoitetaan usein ihan turhaan kylmään itsekkyyteen. Kukaan ei tee valintojasi puolestasi, eikä kukaan elä sinun elämääsi sinun paikallasi. Miksi sinä et saisi haluta omalta elämältäsi asioita, toki realiteetit huomioiden. Ja toki haluamisen kohteet myös muuttuvat, elävät elämän mukana. Osa voi pudota matkan varrella pois, toisten toteutumisen mahdollistavat olosuhteet saattavat muuttua. Joskus saa jotain kauan kaivattua ja huomaakin vasta jälkeenpäin, että ei se loppujen lopuksi niin tärkeää ollutkaan. Joskus taas putoaa syliin varsinainen henkinen lottovoitto ihan yks kaks yllättäen.


Itse olen jälleen kerran elämän käännekohdassa, jossa tulevaisuudennäkymät ovat yllätykselliset, toisenlaiset kuin ajattelin. Huomasin jossain vaiheessa jumiutuneeni kiertämään samaa kehää, vanhoihin kaavoihin ja jättäneeni asettamatta seuraavan tavoitteen. Kunnes eräs keskustelunpätkä jäi kaivelemaan. Se pulpahteli mieleen yhä uudelleen ja uudelleen ja yhtäkkiä tiesin täsmälleen mitä haluan. Eilen ja tänään sanoin sen vihdoin ääneen, niin itselleni kuin P:llekin. Sen verran minussakin on kuitenkin skeptikkoa taikauskoa, että tänne en sitä vielä uskalla kirjoittaa.

9 kommenttia:

  1. Ihana teksti, kiitos. Itse olen vasta erottanut, mitä tarvitsen ja mitä haluan. Ja jotenkin se halujen toteuttaminen on jäänyt pienemmälle osalle, jotenkin ne ovat tuntuneet vähemmän tärkeiltä.
    Nyt oikeastaan kaiken lisäksi tajuan, etten ole uskaltanut antaa itseni haluta paljon mitään, vaan olen nimen omaan tuolla haluaisin-moodilla. Siis että ihan tässä omassa elämässäni ujosti ehkä jollekin suuremmalle esitän, että voisin mahdollisesti haluta jotain.
    Eiköhän minunkin ole korkea aika ihan itse, itse oman elämäni pääroolissa, haluta jotain oikeasti?
    Kiitos, että avasit silmäni!

    VastaaPoista
  2. Amen!! Kiitos taas puhuttelevasta tekstistä. Haluaisin on tosiaan vähän niin kuin anteeksipyyntö, ja täynnä mutku:ja. Mitä tahansa voi saavuttaa, kun tarpeeksi sitä haluaa.

    VastaaPoista
  3. Todella hyvä teksti! Kiitos.

    VastaaPoista
  4. Kiitos hienosta ja ajatuksia herättävästä tekstistä! Minäkin olin ennen ujo ja anteeksipyytelevä haluaisin-ihminen. Ja ihan kuin siinä ei olisi tarpeeksi, olin myös tekisin, olisin ja ajattelisin -ihminen, siis sellainen kaikin tavoin mahdollisimman saumattomasti lattiaan sulautuva kynnysmatto.

    Toissapäivänä just mietin sitä mikä saikaan minut teini-ikäisenä vähitellen heräämään ja oikeasti haluamaan asioita, ja totesin, että se oli valokuvaus. Kun olin nuorena liian ujo keskustelemaan ja tutustumaan kunnolla ihmisiin, niin turvauduin valokuvaukseen ja aloin kuvien kautta pala palalta näyttämään toisille, ja itselleni sitä mitä tunnen ja ajattelen. Kuvista tuli minun tapani purkaa tunteita ja kommunikoida, ja myöskin tunnistaa, että haluan jotain: haluan valokuvata, ja haluan tulla siinä aina vain paremmaksi.

    Nyt vuosia myöhemmin opiskelen valokuvausta Taikissa ja vaikka opintoja minulla on nyt takana kolme vuotta, niin kyllä vain edelleen jaksan arvostaa ja ihmetellä, että todella saan olla tuolla koulussa ja tehdä sitä mitä rakastan ja haluan. On se vaan niin iso juttu itselle, ja onneksi ujoudesta ja kynnysmattoilustakin on jäänyt jäljellä vain rippeitä.

    VastaaPoista
  5. Anonyymi7/6/12 11:36

    Kukas julkkis se sanoikaan, että sun tarttee varoo mitä haluut, koska sä saatat saada sen? Mutta mitään ei kyllä saa, jos odottelee että joku lukisi ajatukset ja tekisi asiat omasta puolesta!

    VastaaPoista
  6. Niin asiaa! Allekirjoitan kirjoituksesi täysin. Itse olen törmännyt ihmisiin, jotka eivät uskalla sanoa mitä haluavat ääneen, koska pelkäävät epäonnistuvansa matkalla tavoitteseen. Monesti olen sanonut, että kun haluat, ja uskallat sen halusi vielä jakaa jonkun kanssa, niin sinä pääset tavoitteeseen ja kukaan ei voi arvostella sinun onnistumista tai epäonnistumista. KOska se asia tulee sieltä - joskus mutkan kautta, joskus suoraan. Itse olen aivan SEcret huumassa aina välillä, ja kannustan ihmisiaä visuaalisoimaan sitä mitä haluaa, elämään jo siinä saavutetussa tavoitteessa, niin se pysyy kirkkaana tuo tahto tila ja sen saavuttaminen!

    Tosiaan hyvä sanoa myös, että varo mitä haluat - se toteutuu!!

    Upeita uusia tavoitteita ja haluja ja unelmia jokaisen elämään. Ei haaveilla, vaan halutaan!

    VastaaPoista
  7. No komppaan minäkin edellisiä, niin asiaa. Joskus vaan pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja todeta reippaasti selkä suorana että minä osaan, minä haluan ja jättää kaikki konditionaalit pois. Aivomme ovat hassu elin, ne kun uskovat sen mitä suu sanoo, tiesitkös? Jos sanon että "yritän tehdä tämän", on se sama kuin myöntäisin että ehkä en onnistukaan. Sitten kun sanon että "teen sen", on meininki ihan eri! No menipäs paasauksen puolelle, mutta tätä on opeteltu tässä viime vuodet, ja kova koulu se on ollut. Että tsemppiä, sä onnistut! Annina

    VastaaPoista
  8. Anonyymi8/6/12 15:10

    Juuri näin! Ja tuo julkkis mahtoi olla ihana Mike Monroe :)

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!