20120419

instant office

Tänään taas loin itselleni instant officen. Se on sitä kun kantaa ensin mukana kaiken tarvittavan ja levittäytyy vain jonnekin pöydänkulmalle hoitamaan asioita kaikkine piuhoineen, latureineen, puhelimineen ja kannettavine tietokoneineen. Useimmiten instant office sisältää myös erilaisia papereita, muistiinpanoja, sopimuksia, kirjekuoria, kahvia tai cokista sekä sisäisen ulkomaailmanpoissulkumekanismin.

Tänään toimistoni sijaitsi Arabianrannassa. Toisen palaverin jälkimainingeissa sen sijaan, että olisin hötkyillyt kotiin, kannatti jäädä tekemään muutama muu homma vielä virka-ajan puitteissa paikan päälle. Avasin koneeni, joka liittyi automaattisesti Aalto Open -verkkoon, iskin virtapiuhan kiinni, puhelimen USB-laturiin ja tartuin toimeen. Taitoin, vastasin sähköposteihin, viilasin visua, pohdin paria pulmaa, tilasin tarjouksia ja kulauttelin kolajuomaa.

Ihkaensimmäinen, koko perinteen aloittanut office sijaitsi Hollannissa. Olin juuri muuttanut maahan, asuntoni langaton verkko ei toiminut ja koska silloin elettiin nykypäivään verrattuna melkoista tietoverkkojen kivikautta, olivat langattomat ylipäätään aika kiven alla. Koska jostain piti saada rahaakin siihen elämiseen ja olin toisaalta juuri kontaktoitunut hämmentävän vauhdikkaita projekteja tehtailevan britti-DJ:n kanssa, töitä oli tehtävä. Kun vihdoin löysin toimivan verkon, löysin samalla itseni myös pienen baaripubin yläkerrasta, biljardipöytää vastapäätä. Siellä minä sitten istuin illat pitkät, kuuntelin samaisen DJ:n miksauksia kuulokkeillani ja paiskin töitä. Ja katselin kun muut pelasivat biljardia.

Sittemmin toimistoja on perustettu niin mBarin peränurkkaan kuin TaiKin kahvioonkin. Hakutoimistoon, yökerhoon, terassille, sushibaariin ja junaan. Tänään hoidin myös pari juttua tunnin bussimatkalla. Joskus on oudolla tavalla virkistävää työskennellä ihan muussa ympäristössä mutta kokopäiväinen epätilassa toimiminen käy pidemmän päälle toki myös voimille. Eikä ihan kaikkea vaan voi ottaa mukaan vaikka suurin osa freelancerin työarsenaalista kulkeekin jättimäisessä laukussa melko näppärästi.

Pidän kuitenkin jollain lailla siitä ajatuksesta, etten tarvitse muuta kuin läppärin ja ajatukseni ja voin työskennellä lähes paikassa kuin paikassa. Ehkä siinä on mukana myös ripaus kaipuuta siihen vapauteen kun oli vain repullinen tavaraa ja koko elämäni mahtui siihen. Tai hyppysellinen naivin romanttista kuvitelmaa villin ja vapaan yrittäjän arjesta joka sujuu kuin tanssi kaatosateessakin ja hoituu samalla kalliita kahvijuomia maistellen.

Loppujen lopuksi on kuitenkin aina ihanaa istahtaa vähän sotkuisenkin työhuoneen tuolille, tuttujen työvälineiden eteen, huoneeseen jonka seiniä kiertäviltä hyllyiltä löytyy käytännössä kaikki mitä voi ikinä tarvita. Eikä siellä tule kukaan pyyhkimään merkitsevästi pöytää kolmen vaniljasiirappilatten jälkeen. Itseasiassa siellä minä joskus toivoisin, että joku ylipäätään pyyhkisi edes osan pöydästä joskus.

2 kommenttia:

Kerro ihmeessä!