20120330

teetä, sympatiaa ja kansikuvakakkua

Ihan uskomatonta miten hulvattomat juhlat voi pykätä pystyyn ihan tyhjästä. Uhkailin jo tuossa aiemmin pitää teekutsut ja yhdistää niihin pari muutakin meneillä olevaa (työ)projektia. P puolestaan halusi leipoa cheddarteeleipiä joten eikun facebook-event pystyyn ja virtuaalikutsut matkaan. Yllättävän moni pääsi paikallekin lyhyestä varoitusajasta huolimatta.



Kattaus oli mustaoranssi ja teen tarjosi Lipton, Buzzador-kampanjan suosiollisella avustuksella ja maisteltavana olivat siis Forest Fruits, Green Tea Mandarin&Orange sekä Earl Grey. Kaikki uudenlaisissa pyramidipusseissa. Ehtona oli, että kahviakin saa myöhemmin, kunhan on juonut vähintään yhden kupillisen teetä. Teet tuntuivatkin maistuvan. On pakko myöntää, että jopa tällainen paatunut kahvikko kuten allekirjoittanut, haki lisää. Maistoin itse kaikkia kolmea ja tässä on varmaan ensimmäisiä teelaatuja ikinä, jotka maistuivat muultakin kuin kuumalta vedeltä. Etenkin Forest Fruits oli minulle mieleen ja muuttanee varmasti joidenkin aamujen kahvinkorvikkeeksi.



Mukeja oli sekalainen valikoima josta vieraat saivat valita parhaiten mielialaansa vastaavan käyttöön. Kukin tuntui löytävän itselleen sopivan, tekstillä tai ilman. Itse päädyin oranssiin ponimukiin. Pääohjelmanumerona oli kuitenkin P:n taikoma vadelmakakku jonka kävin kuvaamassa parvekkeella kotistudiossani juuri ennen juhlavieraiden saapumista. Kakku päätyy siis huhtikuun puolenvälin tienoilla ilmestyvän lehden kanteen ja tuli ikuistettua kymmeniin kuviin, kynttilöillä ja ilman.



Muut tarjottavat koostuivat sekalaisista kaapista kaivetuista jutuista ja pikapikaa jo osan vieraista saavuttua paistetuista muffinseista. Lämpimät teeleivät keräsivät aimo kasan kehuja ja maistuivat myös lapsivieraille. O oli teeleipien lisäksi ihan muuten vaan onnessaan kun seuraa ja actionia riitti yllin kyllin. Tulihan tässä samalla juhlistettua puolivuotispäivääkin joka osui tälle samalle torstaille. Sen kunniaksi pukeuduttiin Ivana Helsinki -mekkoon ja syötiin tosiaan herkkuja yllin kyllin.



Vaikka serveteissä lukikin selkeästi juhlien tarkoitus, oli osa vieraista silti mennyt jotenkin sekaisin ja myös lahjapöydäksi muuttunut keittiön työtaso täyttyi yllättäen. Riikka oli jälleen kerran pistänyt askarrellen ja toi ihan mahtavan kakun hänkin. Kortissa onniteltiin yrittäjyydestä ja muistutettiin painamaan välillä myös pausea. Koko komeus saapui pauseen sopivasti virityskuvatarjottimella. Sascia puolestaan oli koonnut salaperäisen paperikassin täyteen ihanuuksia kuten viiksikuvioisia keittiöliinoja ja kuivattuja banaanilastuja sekä mahtavan pöllökortin jossa juhlan henkeen sopivasti toivoteltiin ihanaa torstaita. O:n kummitäti taas lahjoi O:ta mustilla sydäncapreilla jotka tosin muistuttivat enemmän rentoja haaremihousuja. Se ei menoa haitannut sillä ne piti saada heti jalkaan joka tapauksessa, lappuineen päivineen.




Vilinää ei tosiaan puuttunut kun lapsia paikalla oli O mukaanlukien yhteensä viisi. Sulassa sovussa ja samassa lelusekamelskassa viihtyi koko sakki keskellä olohuonetta ja löysinpä pari puujunanvaunua makuuhuoneestakin asti. Muffinssinmurujakin löytynee vielä jonkin aikaa erinäisistä koloista ja väleistä.




Lapsivieraita ajatellen oli tarjolla herkkujen lisäksi myös Muksu-puuroa joka on siis peräisin Hopottajat-kampanjasta. Osa vieraista testasi jo ihan paikan päällä, toisille annoin puuroa mukaan maistiaisiksi. Tiukalla maidottomalla sinnittelevälle ja monista soseista kieltäytyneelle juhlien nuorimmalle maistui puolukkainen puuro sellaista vauhtia, että oksat pois. Siinä hämmentyi E:n äitikin. He saivatkin siis myös kotiinviemisiksi valikoiman Muksu-puuron maidottomia malleja.



Kamerat kävivät kiivaasti keittiössä myös silloin kun tytöt vetäytyivät yhteiselle kakkuhetkelle. O:n mielestä kakkua olisi voinut syödä myös lusikalla suoraan kakusta. Ilkeä äiti kuitenkin nosti sitä vain lautaselle ja siirsi varsinaisen kakun vähän kauemmas.




Kaiken kaikkiaan oli ihan huikea ilta, iso kiitos vielä teille kaikille jotka jaoitte kanssamme niin kakun kuin sympatiankin. Pitäisi järjestää varmaan useammin teekutsuja kun se on kerran näin hauskaa. Kakkua tosin jäi hieman enemmän kuin olin ajatellut mutta kaipa se lounaasta menee tänäänkin. O ainakin ilmoitti jo aamiaispöydässä, että kakkuu kakkuu!


2 kommenttia:

  1. Kiitos kutsusta - oli ihan huippua! Ja kakkukin oli huippua, nam!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa kun tulit paikalle! Kakkua jäi kyllä edelleen aika paljon jäljelle. :D

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!