20120117

voimaa ja talviunia

Voimalinjat rätisivät tänään kannustavasti lumisateessa. Tunnelma toi mieleen kaikuja menneisyydestä, CMX:n Talviunia.



***

Vain talven uniako kaipaan
kun jään tähän tyhjään taloon
talvivaloon, kylmään unohdun
kun yön merkitsemät kasvot
hautaan tyhjään päällystakkiin
lumisateen tuoksu siinä on

Kuka olikaan sisälläsi viime yönä?
Kenen tummaan kylkeen painauduit?
Kuka saikaan elämäsi hehkumaan kirkasta valoaan

Talviunineen aamuun harmaaseen
haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen
hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseen
sen lopettaa saan, sen lopettaa saan

Se oli valokaaren hehku
sula sokaisevan tosi
ympärillä kohisevan yön
niin kuin uni jonka muistaa
elämä jota elää
vaikkei sitä koskaan kiinni saa

Minä katsoin ikkunasta pitkään
harmaaseen sumuun, asvalttiin
minä katsoin jälkiä lumessa, vaiko omiani

Talviunineen aamuun harmaaseen
haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen
hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseen
sen lopettaa saan, sen lopettaa saan

Vain talven uniako kaipaan
kun jään tähän tyhjään taloon
talvivaloon, kylmään unohdun 

2 kommenttia:

  1. Pieni maailma - lenkkeilin tänään tuolla samojen voimalinjojen toisessa päässä!

    Ja joka kerta ne alittaessani mietin, että ne tasan varmasti räjähtää rätinöissään irti ja rämähtää meidän niskaan, tjsp. Miehen ystävä asuu ihan noiden vieressä ja sanoo, että välillä se rätinä kuuluu niille sisään.

    VastaaPoista
  2. Viimeinen kuva on kuin suoraan joku albumin kansi <3

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!