20120109

verta ja suolenpätkiä

Tiedätkö sen tunteen kun harmittaa jo valmiiksi, että joku kirja loppuu? Minulla on ollut sellainen tunne monta kertaa viime aikoina. Sitä vilkuilee hermostuneena jäljellä olevaa sivumäärää ja toivoo, ettei se hupenisi niin nopeasti. Seuraavaksi sitä löytää itsensä äkkiä googlaamassa kirjailijan nimellä ja kysymässä kirjakaupan neuvonnasta lisää kyseisen hepun teoksia. On kuulemma painos loppu, hirveällä vaivalla löytyy yksi kappale jostain syövereistä. Sitten sitä löytää itsensä googlaamasta taas ja huokaisee helpotuksesta kun huuto.net onkin pullollaan näitä vain parilla eurolla. Ja sitten kytätään postiluukkua ja mulkoillaan sitä pahasti kun loppiainen lähestyy vääjäämättä eikä viimeistä kirjaa näy vieläkään.

Yöt kuluvat aamuun asti esihistoriallisten petojen, viiltojen ja vääjäämättömien tapahtumien lumoissa. En varsinaisesti ole väkivaltakirjallisuuden ystävä mutta näissä raakuudet puolustavat kyllä paikkaansa eikä tarina olisi samanlainen ilman julmuutta ja vanhoja arpia. Verta ja suolenpätkiä ei puutu mutta ei puutu kyllä mitään muutakaan. Jännitystä, (pseudo?)tiedettä, vahvoja hahmoja, riipaisevia kohtaloita. Kun kirjakaupan täti kysyi mitä genreä kirjat edustavat, en oikein osannut vastata. Ne risteilevät sci-fin ja fantasian välissä, draamaan, historiallisen fiktion ja jännityksen keskellä. Varmasti jollain tarkemmalla kaverilla on tällekin joku nimitys mutta minulle tämä oli ihan uutta.

Vasta päästyäni toiseksi viimeisen kirjan kimppuun, muistin yhtäkkiä koulukaverini suositelleen näitä minulle vuosia sitten. Ilman sen suosituksen painoa jossain takaraivon perukoilla, en olisi varmaan ensimmäiseenkään näistä tarttunut kirpputorilla. Helvetin piirit on varmaan tunnetuin Jeff Longin teoksista, Helvetin sydän on sen jatko-osa joskin voin kokemuksesta kertoa, että ei niiden lukeminen väärässä järjestyksessäkään vienyt mitään pois. Vuosi nolla, josta siis itse aloitin, on samankaltainen mutta täysin oma tarinansa ja Seinämä puolestaan vuorikiipeilyyn kuilujen ja syövereiden sijaan sijoittuva teos. Tilinteon hetki kolahti juuri äsken postiluukusta ja se lupaa viedä minut ensi yön tunteina viidakkoon. En usko, että tulen nytkään pettymään.


4 kommenttia:

  1. Kaverini on suositellut lukemaan noita jokin aika sitten mutta en enää muistanut koko kirjailijaa..ja kuinkas ollakaan olen erakkoilemassa kaverini luona jolla on pino näitä kirjoja.. Niin ja viihdyttämässä kissoja. Taidanpa lainata parisen opusta kotiin asti. :>
    Ja kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  2. Onko Visuaalisesti vaativa tutustunut Pendergast-sarjaan? Suomennettuja osia: Ihmeiden kabinetti, Kuoleman asetelma, Tulikivi. Kirjoittajat Douglas Preston & Lincoln Child tarjoilevat myös verta ja suolenpätkiä — mutta astetta lämminhenkisemmin kuin Jeff Long. :-)

    VastaaPoista
  3. Oho, kiitos vinkistä. Kuulostaa hurjan mielenkiintoiselta, noihinpa voisi tarttua.

    VastaaPoista
  4. Mulla on just sama pino hyllyssä, jota aina ehdottelen kaikille jotka vähän vihjaakin että saattaisivat tarvia uutta luettavaa. Luulen etten oo vielä ketään saanut suostuteltua lukemaan... Ilmeisesti syynä on etukansi, nimi ja takakannen teksti :D En muista miten oon uskaltautunut aikoinaan ensimmäisen lukemaan. En nimittäin pysty katsomaan ees kauhuleffoja, mutta nää on ihan eri juttu omaan mielikuvitukseen yhdistettynä. Aina odotan että tulis lisää...

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!