20111208

pilvin pimein pingviinejä

Olen aiemminkin kertonut, että O:lla minulla on joku juttu pingviineihin. Niitä jotenkin kummasti kertyy O:lle eri muodoissa. Aiheesta on ollut aiemminkin juttua esimerkiksi täällä ja täällä mutta nyt pingviinikokoelma on taas karttunut.


Finlayson-projektin tiimoilta kävin pariinkin kertaan Iittalan myymälässä valitsemassa kattauksen astioita ja kun samalla reissulla silmiin sattui pingviininmallinen piparimuotti, en tietenkään voinut vastustaa kiusausta. Se, ehditäänkö tänä jouluna leipoa itse jää nähtäväksi mutta jos ehditään niin tiedän ainakin minkä mallisia pipareita meillä tehdään.


Kantokiertueella oli hauskaa olla mukana ja suunnittelemani visuaalisen ilmeen kanssa teimme pienen vaihtotaloussopimuksen ja meille muuttivat aivan mahtavat talvitossukat. Stonzit ovat pehmoiset, lämpöiset ja näppärästi kiinnitettävät pussukat joita saa ihan mahtavissa väreissä ja kuoseissa Ipanaiselta. Olen aivan kerrassaan täysin myyty näille ja mieli tekisi tilata O:lle vielä toiset eri värisenä. Etenkin reppuillessa nämä ovat olleet yksi syksyn parhaista hankinnoista. Kun Ipanaisen luotsaaja kyseli väritoivetta ja kerroin ihastuneeni näihin, totesi hän arvanneensa samantien mihin pariin päädyn. Eikä ihme, katsokaa nyt!


Joulumyyjäisissä oli jälleen kerran ihanaakin ihanampi koulukaverini uskomattoman taidokkaiden graafikantöidensä kanssa. Olemme ammoisina aikoina jakaneet pöydänkin ja jo vuosia tavanneet samaisissa myyjäisissä yhteisten eväiden, pakkausmateriaalien ja vaihtokolikoiden merkeissä. Olen aiemminkin sortunut Sannan teoksiin, vanhemmillani on ihana jänisvedos ja meillä yövuoroa toinen silmä auki valvova korppi. Tänä vuonna mukaan tarttui kasa lautalleen ahtautuneita pingviinejä.


Seinälle laitettavia pingviinejä on löytynyt enemmänkin. Sinisävyisessä seinäkollaasissa seikkailee nyt myös Postin Arabian myymälästä mukaan tarttunut maalitaulupingviini.



Kuten kuvista näkyy, pingviinit ovat siis selkeästi uusi musta. Tarttuuko teille muille jotain tiettyä teemaa mukaan koko ajan?

15 kommenttia:

  1. Rakastan pöllöjä! Niitä vain jotenkin kertyy. Sormuksista printteihin yms.
    Ja huomasin, että noita piparkakkumuotteja löytyy pöllönäkin. Täytyypä käydä haalimassa ja pursottaa pipareille sokerimöhnästä silmät ja röyhistelevät höyhenet :-D

    VastaaPoista
  2. Meille kertyy kissoja :)

    Stonzit ovat olleet meidän perheessä aivan paras ostos. Ne ovat kantaessa täydelliset kenkäset ja silloin vielä kun pojalla oli meno huterampaa niiden kanssa oli hyvä puistoilla kun kiipeäminen yms. oli varmempaa kuin paksupohjaisten kenkien kanssa.

    VastaaPoista
  3. Pöllöjä meilläkin:) Viimeksi eilen tuli Briteistä pari pöllökorua..:)

    VastaaPoista
  4. Meilläkin on pingviinit se juttu, Neelalle (11kk) lähinnä tulee keräiltyä/hankittua niitä. Nyt viimeksi hankein Iittalan figuurit äitipingviinin ja pingviininpoikasen. Hankein niitä kaksi kumpaakin,perheessämme kun on 4 jäsentä. Poikaset edustavat lapsia ja toinen äideistä saa edustaa isää kun isäpingviiniä ei ilmeisesti ole olemassakaan. :D

    Järkyttävintä taisi olla kun joltain markkinoilta miehen kanssa ostettiin tuliaisiksi pinviinipehmolelu ja kun lapset tulivat kotiin niin Neela pelkäsi sitä ekat pari päivää, sitten alkoi tottua siihen ja nyt sillä jo leikitään.
    Pöllötkin ovat ihania, löytyy lapsilta Aarrekidin pöllötyynyt iso ja pieni.

    Tiqqqu


    p.s. inspiroiduin sun paperilennokeistas niin paljon että kohta lastenhuoneen katto on vuorattu mustilla, valkoisilla ja keltaisilla eri kokoisilla lennokeilla. Esikoinen päätti keltaisen värin ja minä en laittanut vastaan yhtään..ehkä olen sen keltaisen värin saanut ujutettua jotenkin suosikiksi muillekin. 8)

    VastaaPoista
  5. mä olen haaveillut noista samoista stonzeista. Hitto vaan kun en ole vieläkään saanut aikaiseksi tilata, kun en tiedä missä välissä ehdin ommella sinne sisään mitään lämmikettä.

    Meille kertyy vaan vihreää. En tiedä mistä johtuu. Tosin vihreä on aina ollut mun musta.

    VastaaPoista
  6. Ei oo todellista..

    Itse olen aina äidilleni ostellut kaikenmaailman pöllöjuttuja, kunnes tänä vuonna tajusin että minähän se niistä pöölöistä pidän enemmän. Toki siis äitinikin, mutta minä enemmän.
    Plus pidän äärettömän paljon sammakoista.
    Olen yhden ihan oikean (korallisormisammakko) tapauksen saanut lahjaksikin jopa.
    Puista pidän myös, varsinkin isoista ja vanhoista. No kukapa ei, mut ei varmaan niin paljoa kuin minä :D

    Nyt sitten kävin tuolla laittamassasi linkissä, eli Sannan sivuilla. Ihan siis muuten vain kun grafiikka oli tuossa pingviinikuvassa niin kivan näkönen.
    No eiköhän siellä ollut puu..jonka oksilla istuu pöllöjä..rullasin kuvaa alemmaksi..ja sieltä paljastui alimmalta oksalta sammakko! Aaaargh!

    Siis, pakkohan toi on saada! Mä olen ihan varma että kadun koko loppuelämäni jos en hanki tuota ihanaa taideteosta.

    Kiitos Aino linkistä! :D

    - A

    VastaaPoista
  7. Ne pöllöt. Aika monet eläimet muutenkin: lähinnä kissat, ketut ja terrierit.

    VastaaPoista
  8. Juu, tarttuu. Maatuskoita, pöllöjä, bambeja ja pingviinejä etenkin. Ja yleensäkin, jos tuotteessa on mikä vaan hassu/söpö/outo/säälittävä/whatever eläin, minä oon myyty.

    VastaaPoista
  9. Meillä on näköjään päivälleen samanikäiset lapset! Ja pojallamme näyttäisi olevan sammakoita ja apinoita.

    -Paula

    VastaaPoista
  10. Kylläpäs pingviinit inspiroivat kommentoimaan, ihanaa!

    Rokkirusetti, pöllöt ovat vedonneet minuun myös jo pitkään mutta jostain syystä lapsen saamisen myötä pingviinit jotenkin jyräsivät ne ihan täysin! :D Ja hei, vaadin kuvia sitten niistä röyhistelevistä pipareista!

    Anu, Stonzeissa on minunkin mielestäni nimeomaan kantaessa se juttu. Ne ovat jotenkin näppärämmät kun ovat pehmeät ja muotoutuvat. Samanlaisia kokemuksia on myös ulkoilusta, niillä on tosi hyvä möyriä ja taapertaa menemään. :)

    Niinu, oi, pöllöt tuntuvat olevankin pingviinien ohella se toinen suursuosikki. Millaisia koruja ostit?

    Tiqqqu, mä olen haaveillut kans niistä Iittalan pingviineistä. Itseasiassa meinasin, että seuraavan kerran kun olen töissä Arabiassa niin käyn hakemassa siitä viereisestä myymälästä ne. :D

    Oi, lennokkikatto kuulostaa upealta! Ihanaa, että tekemiseni ovat saaneet sinut innostumaan! Ja keltainenhan on silkkaa rakkautta! <3

    verski, meillä on siellä sisällä kuule ihan villasukat ja tavalliset sukat. Ei mitään sen kummempia hienouksia joten tilaukseen vaan. :D

    Tietyissä väreissä on kyllä myös sitä jotain. Minulle se oli vuosikausia musta, nyt tarttuu keltaista.

    Anonyymi-A, Sannan työt ovat aivan käsittämättömän kauniita ja ihan huikeaa, että sieltä löytyi sinullekin sellainen teos jossa on kaikki tarvittavat elementit! Ole hyvä vain, ihanaa jos joku muukin ihastuu.

    Minuunkin vetoavat nuo mainitsemasi puut, oksat, silhuetit, vanhat jykevät rungot. <3

    Salla, kuten sanottua, pöllöt tuntuvat olevan monelle se juttu. Ketuista olen kuullut vain yhdeltä sinun lisäksesi. :)

    Laziness, repesin jotenkin täysin tuolle "säälittävä" -kohdalle. Näin jotenkin sinut jossain kaupassa kun hyllyllä istuu joku säälittävä karvamöykky jolla on isot surulliset silmät ja sinun on vaan PAKKO ostaa se. :D Maatuskoita muuten näkyi olevan Dayssa kokovalkoisina ja Stockan jouluhelv...*krhm* -maailmassa mm. pingviineinä.

    piipadoo, oi kas, onpas hauska sattuma tuo sama syntymäpäivä! Ollaankohan me oltu samalla synnärilläkin? Sammakot ovat muuten ihania myös, eräs ystäväni on aivan hurahtanut niihin!

    VastaaPoista
  11. Minä synnyttelin täällä Nykäskylässä. Oli muuten niin kiireinen päivä synnärillä, että tiukille meni, että pääsin edes saliin synnyttämään, kun huoneet olivat varattuja. Huh, sitä ei voi edes muistella ilman että verenpaine nousee ;)

    -Paula

    VastaaPoista
  12. Niin ja itseeni todenteolla iskevät sudet..niissä on jotain todella kiehtovaa. <3
    Keltainen todellakin on rakkautta, ja oranssi neulepeitto sohvalla. :P

    Tiqqqu

    VastaaPoista
  13. piipadoo, ah no sitten. Kuulostaa muuten aika hurjalta! Meillä oli vähän samaa vikaa täällä pääkaupunkiseudulla mutta ei ihan noin tiukkaa kuitenkaan. Tosin synnytys sinänsä oli aika pitkällinen projekti joka on jäänyt kyllä mieleen niin hyvässä kuin pahassakin.

    tiqqqu, susissa on kieltämättä sitä jotain myös. Minulla oli jossain vaiheessa susikausi mutta se on sittemmin hieman laantunut. Oranssi neulepeitto kuulostaa ihanalta! Haaveilen itsekin neulepeitosta mutta en ole oikein neulontatyyppiä, pitäisi varmaan lahjoa joku tekemään. :D

    VastaaPoista
  14. En minäkään ole neulontaihmisiä ja virkkaan vielä sitäkin huonommin. Onneksi on liuta neulovia sukulaisia. Nytkin yksi virkkaa meille tummaharmaanmustasta matonkuteesta meille suuurta pyöreää mattoa olohuoneeseen ja anopilta sain juuri synttärilahjaksi oranssit polviin asti yltävät villasukat, toimivat samalla säärystiminäkin kun ei vedä ylös asti. :>

    Tiqqqu

    VastaaPoista
  15. Tästä harmaasta versiosta tuli niin mieleen sun pingviini-innostuksesi :) http://www.ozbaby.fi/tuote/pussilakanasetti-r%C3%A4tt-start-pingu/73310/

    Kiitos ihanasta blogista. Oon lueskellut teidän perheen touhuja O:n odotusajasta asti ja meillä on nyt tytön laskettu aika vuoden vaihteessa. Monesti tulevat mieleen ajatuksesi raskausaikana ja heti O:n syntymän jälkeen. Sulla on taito pukea ajatuksiasi sanoiksi ja kuviksi. Kiitos, että jaat sen myös meille muille. Hyvää Joulun aikaa sinulle ja koko perheellesi :)

    Henna

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!