20111229

erään kuvan tarina

Olipa kerran pieni kuva, jonka loppukäyttäjä näkee ensi vuoden puolella tällaisena. Toki konktekstiinsa liitettynä, osana verkkopalvelua jonka kimpussa työskentelen. Kuva on tässä lopullisessa koossaan.


Yksikään visuaalinen elementti ei päädy käyttöön ilman syytä tai jonkinlaista taustaa, toisilla se tausta on värikkäämpi kuin toisilla. Joillekin kuville syntyy tarina. Ja vaikka se ei näykään varsinaiselle käyttäjälle kuvan vilahtaessa karusellissa ohi, sillä on silti merkitystä. Se on kuvan juuret, perusta, prosessi. 

Ensimmäinen ehdotukseni ammattialalle hallinto oli kuvapankkikuva Vastavalo -kuvapalvelusta, se näytti tältä. (kuva lainattu mainitusta lähteestä eli Vastavalosta.)


Seuraavassa sähköpostissa oli kuitenkin riipaiseva kommentti siitä kuinka surullista on piilottaa kaikki ne ihmiset tuonne synkeään toimistorakennukseen vaikka se kuvaava onkin. Hetken pähkäiltyäni päätin ottaa kuvan itse kuten osan muistakin kuvista ja aloin pohtia mitä hallinto itseasiassa on.

Iltayöstä se sai vihdoin muodon mielessäni. Se on sitä, että on kaikki langat käsissä. 


Etsin äkkiä varastoistani vaaleaa lankaa jotta se erottuu taustasta, teippailin niitä valaisimeen, tv-tasoon, kiilakehyksen reunaan ja kaivoin kaapista O:n räiskyvänpunaisen pyyhkeen taustaksi. Sitten hiivin makuuhuoneeseen herättämään P:n joka ei hämmentynyt sekunniksikaan kun pyysin apua. P itseasiassa näki kauluspaidan ja kameran ja alkoi pukea paitaa samantien päälleen. Olen saattanut joskus aiemminkin saada outoja ideoita keskellä yötä. 


Karvakaksikko ei voinut vastustaa lankojen kiusausta vaan liittyi assistenttijoukkoihin. Muuna ryhmänä toimivat kamerani, lisäsalama, olohuoneen seinä sekä valmistelemani lanka-asetelma. Saatuani kuvat päästin P:n nukkumaan, latasin kuvat koneelle, käsittelin niistä parhaan ja lähetin sen katsottavaksi.



Seuraavana aamuna tuli vastaus. "Kiitos voimaannuttavan punaisesta langat käsissä -kuvasta, toivottaa hallintobyrokraatti."

Sen pituinen se. 

10 kommenttia:

  1. Mainio postaus.
    Hyvin konkreettisesti esittää työprosessia.

    VastaaPoista
  2. Vau. Kiva nähdä miten ja miksi!

    VastaaPoista
  3. Apua, mä en kestä tota kuvausassistenttikuvaa! Ihanat karvapallot <3

    VastaaPoista
  4. Muistui ihan mieleen kuinka kerran bongasin erään miespuolisen työkaverin todella kauniit kädet, joka sitten myöhemmin joutui eli suostui pitelemään kuutiota käsissään valokuvatessani :)

    VastaaPoista
  5. Ihan liikutuin tuosta asiakkaan kiitoksesta. Ihana oivallus!

    VastaaPoista
  6. Loistavaa. Hymyilyttää myös miehesi ymmärrys, eivät kaikki reagoisi noin.

    VastaaPoista
  7. Mukava kuulla, että tällaiset making of -jutut kiinnostavat. Olen ennenkin sanonut, että minulle prosessi on todella tärkeää ja kerron mielelläni taustoista salailun ja pelkkien hiottujen lopputulosten esittämisen sijaan. Kunhan aika antaa myöten, on kotisivuillekin tulossa kulissien takana -osasto samasta syystä.

    Karvapallot ovat ihania kyllä meistäkin tosin välillä olisi mukava tehdä jotain ihan yksin. :D Täällä kun on aina vähintään yksi karvahanuri maalausten päällä, tietokoneen lämpimällä näppiksellä tai muussa taktisesti hankalassa paikassa.

    Asiakkaan kommentti liikutti minuakin. Kiitos tulee kyllä mutta tässä oli jotain niin aitoa ja rehellistä. Tuli hyvä mieli.

    Ja P. P on ihan omaa luokkaansa muutenkin. Kaipa se on myös tottunut vuosien varrella kaikkiin näihin hullutuksiin mutta vaatinee se jonkinlaista tietty luonnetta, että pysyy mukana ja vielä nauttii siitä. :D

    VastaaPoista
  8. Ja äh, yksi jäi. M, kuulostaa hauskalta, kerro ihmeessä lisää. :D Menikö kuutio työjuttuun vai omaan projektiin? Millainen kuutio? Apua, tulin uteliaaksi. :D

    VastaaPoista
  9. Anonyymi5/1/12 11:03

    Ihana kisu tuossa yhdessä kuvassa :) Piti ihan hieraista silmiä, meillä kun on ihan samanlainen!

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!