20110602

kahden puolen

Me olemme tulleet pisteeseen jossa julmasti päätimme rajoittaa O:n elintilaa. Toistuva utelias tutkailu kissojen veden ja ruokien suuntaan ja hyvin lähellä siintävä hiekkalaatikoiden investointi saivat meidät kurvaamaan keltasinisen ruotsalaisfirman aavalle parkkipaikalle ja hakemaan jotain jolla tutkimusmatkat saadaan rajattua tarvittaessa pienemmälle aluelle kerrallaan.


Koko riivatun ruotsalaisyritys oli remontissa ja kaikki tuotteet lojuivat epämääräisissä kasoissa porausmelun ja väliaikaisväliseinien keskellä. Vihdoin päästyäni kassalle kysyi myyjä, onko minulla Family-korttia. Vastasin rutiinisti ei johon myyjä huudahti kauhuissaan, että miksi ei?? Hämmennyin moisesta tunteenpurkauksesta melko lailla kunnes hän selitti, että nämä nimenomaiset tuotteet (portti ja portin jatkopala) ovat kyseisellä kortilla reilussa alennuksessa. Puhelimella olisi kuulemma näppärä liittyä samantien. Tämä on tietenkin se ainoa kerta ikinä kun olen jossain ilman puhelinta, P:n odotellessa O:n kanssa autolla. Onneksi Ikealla on myös tietokonepiste jolla liittyminen käy näppärästi. Sitten vain väliaikaisviivakoodin kanssa kassalle ja melkein neljätoista euroa pois loppusummasta. Kiittelin myyjää aika reilulla kädellä jälkeenpäin.


Valkoinen metalliportti olkoon kotimme tilanjakaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Tuntui oikeastaan vähän kummalta sulkea itsensä vauvan kanssa olohuoneeseen. Kissat tuntuivat kuitenkin olevan hämmästyneempiä kuin O. Ne istuvat aina mielestään väärällä puolella porttia ja mulkoilevat meitä alta kulmien. Laiskiaisina ne eivät viitsi mennä yli vaan odottavat mieluiten takapuoli mielenosoituksellisesti minuun päin suunnattuna, että menen portista vaikkapa keittiöön.


Ja mikä parasta. Nyt kun portti on paikoillaan ja kiinni, ei O:ta kiinnosta pätkääkään edetä sinnepäinkään.

3 kommenttia:

  1. Portit on pop!
    Meillon oikeen kaksin kappalein, toinen koirille ja toinen lapsille.. Kyllä ne auttaa arjessa jos pitää käyrä esim. laittamas pyykkiä kuivamaan pesuhuonees niin saat koirat toiselle puolelle ettei oo lapsien jaloos tai lapset niiren jaloos..
    Pari kertaa meirän Lassi Antti 3vee. on kyllä hermonnu niiren takana ku jää jumiin :DD

    VastaaPoista
  2. me hommattiin koiraportti kun tuli koiranpentu pari vuotta sitten. Tuossa se on makuuhuoneen ovessa edelleen, vaikkei sitä enää edes käytetä. Ehkä se tulee parin kuukauden jälkeen ajankohtaiseksi meillekin, tosin siinä suhteessa se on väärässä ovessa.

    Mutta meidän gepardin ketterä ragdoll Roisku ei osaa hypätä sen yli. Ei edes yritä, vaan jää maukumaan aina toiselle puolelle. Vielä pahempi homma on se, jos tilan rajaajana on käytetty kompostikehikkoa. Kissat on välillä niiin näppäriä, että oikein itkettää ajatuskin.

    Meidän portti on muuten saksalaisesta ruokakaupasta. Erittäin toimiva portti, vaikkei ehkä uskoisi.

    VastaaPoista
  3. Virpi, nimenomaan arkihommiin on mukava saada tarvittaessa tilaa jaettua. Vielä ei meillä kovin jumiteta mutta eiköhän sekin vaihe vielä tule. :D

    Verskinen, meillä on tosiaan vähän sama vika tuon kotigepardin kanssa. Kertakaikkiaan ylitsepääsemättömiä esteitä asetamme herran tielle. :D

    Joskus saksalainen ruokakauppa yllättää. ;P

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!