20110606

Babyguide - Piipahduksia



"Mitä sä nyt vauvaa viet museoon, ei se tajuu siitä mitään."

Ei ehkä tajuakaan vielä mitään maailmanpoliittisesta tilanteesta tai taidesuuntauksista mutta kokee, näkee, elää. Värejä, muotoja, pintoja, tasoja, kuvia, teoksia, ääntä, valoa ja varjoa. Meillä ainakin Kiasma-käynnit ovat olleet ihan hitti kolmikuisesta lähtien. O on jopa yllättänyt oikeasti katsomalla näyttelyä ja teoksia, kiinnostumalla niistä.

Itse näyttelyn ja värileikkien lisäksi Kiasma tarjoaa myös piipahduspajoja taaperoille ja heidän vanhemmilleen. Me aiomme olla innolla mukana näissäkin, tuletteko te?

Lisätietoa Kiasman sivuilta täältä.

7 kommenttia:

  1. onko tämä se kamalan epäergonominen reppu muuten? :D Harmi kun oon niin tööt ettei taida avenkisasta tulla mitään mun osalta. Mut sparraan henkisesti täältä sohvalta pitsan pala suussa!

    VastaaPoista
  2. Heheh! Eikös siellä ole aikuisetkin monesti hieman ymmällään? Käytiin just esikoisen kanssa vihdoin ja viimein Kiasmassa ja tavoitteena olis kyllä mennä uudelleen. Taaperoiden piipahduspaja kuulostaa juuri miedän paikalta! :) Meille tää ARS 11- näyttelyn aihe oli vielä ajankohtaisempi kuin ikinä, kun tyttö taisi ensimmäistä kertaa todella huomata tummaihoisen kanssamatkustajan junassa. Blogissani lisää tästä kohtaamisesta.

    VastaaPoista
  3. Ihana tukka! <3

    VastaaPoista
  4. Ihana kommentti. Tuo menee samaan kastiin kuin että miksi lapsen kanssa muka kannattaa matkustaa kun ei se siitä reissusta jälkikäteen mitään muista. Niin, elämykset ja yhteinen aikahan ovat merkityksellisiä vain jos niitä ymmärtää tai niistä jää pysyviä muistoja.

    VastaaPoista
  5. Mulla on ihan sama kokemus; molemmat muksut on nauttineet taidenäyttelyistä ihan vauvasta asti!

    VastaaPoista
  6. Yhtä absurdi kysymys kuin miksi sä puhut vastasyntyneelle - eihän se mitään vielä tajua kuitenkaan.

    Koko ajanhan lapsi omaksuu asioita ja ottaa mallia. Voisin kuvitella, että vaikeampi olisi yhtäkkiä seitsenvuotiaan kanssa ruveta käymään aktiivisesti museoissa, kun arki olisi jo muotoutunut siten, ettei käydä.

    Itse olen todella kiitollinen siitä, että oon päässyt vauvasta pitäen mukaan vanhempien Euroopan matkoille. Se opetti mm. tälle silloiselle kolmivuotiaalle, että maailmassa on muitakin kieliä kuin suomi. "Äiti, miksei toi norjalainen tyttö tajuu kun mä puhun sille?" :D

    VastaaPoista
  7. Oi mutsi, tämä on se nimenomainen keskustelua herättänyt rintareppu. :D Pitäisi varmaan pykätä ihan oma postaus siitä. :D

    Maiu, näinhän se nimenomaan on. Olitpa mielenkiintoisesti kirjoittanut erivärisen ihmisen kohtaamisesta lapsen näkökulmasta. :) Itselle ARS11 jäi jotenkin vähän valjuksi, lisää aiheesta: http://visuaalisestivaativa.blogspot.com/2011/05/ars11.html

    Tassu, kiitoksia. :)

    Ottilja, jostain kumman syystä ihmiset tosiaan usein ajattelevat hyvin yksioikoisesti. Hyvä esimerkki sinulla kyllä tuosta tavasta ajatella tuo matkustaminen. :D

    Maikki, meillä on tosiaan O aina ihan innoissaan kun tapahtuu _jotain_. Toivon, että museokäynneistä jää nimenomaan elämyksiä ja ehkäpä myös matalampi kynnys mennä niihin myöhemminkin. :)

    Petra, juuri näin! Ja vanhempien esimerkki ja toimintatavathan ne ovat se mikä siirtyy eteenpäin. jos museokäynnit ovat peruskauraa, on niihin varmasti luontevampaa mennä isompanakin. :)

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!