20110430

hillopurkkeja ja yhteisiä puheenaiheita

Pää on tahmea, ulkona sataa vettä, pisaroita roiskii ikkunaan. Suhisee puissa, maistuu suussa vähän syksyltä vaikka onkin kevät.

Kävimme eilen kokeilemassa millaista on olla ulkona kahdestaan, ilman O:ta. Johan olikin muutenkin vinkeä fiilis. Olen aina naureskellut kun lapselliset pariskunnat kertovat kuinka ravintolassa puhuivat ainoastaan maitohampaista ja muista vauva-asioista. En muuten naureskele enää.

Mummu ja Pappa hoitivat. Olivat kylvettäneet ja kaikkea. Nukkumaan saivat hillopurkilla eli marjasoseella ja Mummun laululla. Yöllä sängystään heräsi pieni hangonkeksi. Onnellisena siitä, että olimme kotona.

Samaan paikkaan päädyimme P:n kanssa kuin missä melkein kolme vuotta sitten tapasimme. Silloin sisään käveli poika ja nyt istui kanssani Elämäni Mies. Aika on silmukoita.

Aamulla sain nukkua pitkään, hämmentävä yllätys. P oli vienyt O:n olohuoneeseen leikkimään ja minä kömmin unisena perässä monta tuntia myöhemmin. Mitä luksusta.

Äsken laitoin O:ta päiväunille, sieltä se ojenteli minulle pipoaan suojakuomun välistä. Mutta nukahti kuin nukahtikin. Ja nauttii nyt sateen äänistä. Toisin kuin allekirjoittanut joka on pakotettu kuuntelemaan huonoa musiikkia naapureiden toimesta. Pitäisiköhän käydä pudottamassa jokin parempi levy postiluukusta.

Työprojektikin odottaisi, otsikkotasoja ja satoja sivuja tekstiä. Taulukoita taulukoiden perään. Oranssissa mukissa tuoksuu kahvi. Taidan kuitenkin. Vielä hetken hengähtää. Nauttia tästä tunteesta.

2 kommenttia:

  1. Hih, minä oon tehnyt tuon, oon tiputtanut naapureiden postilaatikosta joskus kymmenen vuotta sitten paremman levyn, sellaisen jonka kokosin ja poltin heille :). Epäselväksi jäi kelpasiko heidän soittaa sitä, mutta soitanta hiljeni kuitenkin sillä pienellä vinkillä ;).
    Teillä on ollut siellä varsinainen luksusilta. Eikö ookin outoa olla kahdestaan liikkeellä? Hassua ettei oikein ole muuta puhumista kuin se mitä parhaillaan eletään, eli ne hampaat sun muut jutut :D :D. Meillä viimeisin yhteinen ilta taisi sisältää vain koirajuttuja, sitä aiemmin aina lapsijuttuja. Oon usein tätä pohtinutkin, että eikö tosiaan oo mitään muuta puhumista kuin lapset ja koira, mut kun ne on niin niitä juttuja mitä just parhaillaan eletään, ne on niitä elämämme keskipisteitä. Toki meiän aiheet sinkoilee töihin ja kouluunkin nykyisin, mutta vain vähissä määrin. Eikös pääasia oo, että jotain puhuttavaa on toisen kanssa :).

    VastaaPoista
  2. Mä olen myös tiputtanut alakerran naapurin postilaatikosta cd:n kun kyllästyin siihen että tätönen pyöritti kolmea vanhaa Metallican kappaletta. Poltettiin sitten uusin levy ja käytiin lykkäämässä luukusta - vanha Metallica taukosi, uusi levy lähti pyörimään ja seuraavana päivänä ovenkahvassa oli suklaata ja salmiakkia kiitosviestin kera :)

    Tämä siis pienessä 8 asunnon kerrostalorapussa, jossa kaikki tunsivat toisensa.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!