20100813

perjantai

Takana on melkoinen viikko. Sanoja ei enää ole.

Päivät ovat venyneet viisitoistatuntisiksi. Ylikin.

Nyt lähden valitsemaan itselleni jotain josta olen vuosia haaveillut.

7 kommenttia:

  1. Mitä se kiva on mitä hankit itselle? :)

    VastaaPoista
  2. Äly hoi, mietippä vähän vauvasikin hyvinvointia. Raskaana aika moni juttu on korvattavissa mutta vauva ei!

    VastaaPoista
  3. Uuh... Mäccikoneetnom...

    Käyn aina tesmailemassa Airia liikkeessa, voi kun saisi omaksi.

    VastaaPoista
  4. Häh, mitä tuo #2 nyt tarkoittaa? Että raskaana ollessa ei saa tehdä 15 tunnin päiviä ei-fyysistä istumatyötä?? Ei se väliaikainen stressi mitään tee. M.O.T.

    VastaaPoista
  5. Miettisin ehkä pikemminkin, mitä tekee mielentilalle, jos ei saa toteuttaa itseään. Ja miten se vaikuttaa syntymättömään lapseen.

    Stressi on stressi, ja sitä kuuluu elämään. Toiset vain kestävät sitä paremmin kuin toiset.

    VastaaPoista
  6. Tää on niin "hauskaa" kun mitään ei saa kritisoida, pitäs vaan ihanaa ihanaa-lässyttää. Totuus on että stressihormonit kyllä kulkeutuu sikiöönkin, kysykääpä vaikka lääkäriltä! Ja tollasilla työajoilla tuskin ehtii liikkua tai syödä järkevästi. Tsemppiä vaan odotukseen, en halua olla ilkeä vaan kummastelen asioiden tärkeysjärjestystä. Yleensä kait synnytystä kohti rauhoitutaan ja luodaan ajatuksia eritoten vauvaan?

    VastaaPoista
  7. No johan tämä on herättänyt keskustelua. Toki saa kommentoida, kritisoidakin. Sekin kuitenkin kannattaa muistaa, että kaikki elämäni palikat eivät ole täällä nähtävissä eikä kaikkia olosuhteita ole juurta jaksain selitetty. Ja se omakin äänensävy kannattaa tarkistaa, että viesti myös kuulostaa joltain muulta kuin ilkeilyltä silloin kun se ei ole sellaiseksi tarkoitettu.

    Vauvan hyvinvointia täällä mietitään niin paljon kun ehditään ja sillä työnteollakin on siinä tärkeä osansa kyllä. Kaikilla kun ei ole mahdollisuutta käpertyä ajattelemaan synnytystä ja elellä leveää elämää jääkaappi täynnä täynnä ja hoitopöydät sun muut härvelit valmiina, ilman, että sen eteen pitää tehdäkin jotain. ;)

    Ja samaisesta syystä, siitä että täällä ei kaikkea kerrota eikä avata jokaista sekuntia päivästäni, ei mistään voi kyllä laskea että kuinka paljon niitä ajatuksia vauvaan luon, vai kuinka? Sehän ei täältä muutamasta rivistä mitenkään näy, ei edes siitä, että kerron tekeväni pitkiä työpäiviä. Se kun on nimittäin ihan mahdollista ajatella sekä vauvaa, että muita asioita samaan aikaan.

    Ostoksia arvuutteleville lisätietoa luvassa piakkoin, hetken pidän vielä jännityksessä. ;)

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!