20100615

kirjoittamisen vaikeudesta

Ensin meinasin kirjoittaa siitä, kuinka joskus on helpompaa kirjoittaa jotain kevyttä kosmetiikkahömppää sen sijaan, että kertoisi kuinka itkettää ja väsyttää.

Sitten ajattelin avautua hajonneista kuulokkeistani ja koota jonkinlaisen kasan kuvia teille tiirattavaksi, sellaisia joissa kyseiset killukat esiintyvät kanssani.

Loppujen lopuksi päädyin lukemaan kahden vuoden takaisia blogimerkintöjä ja muistin taas kuinka kevät tulee varmasti aina tuomaan mieleen sen kun minut heitettiin kodistani ja elämästäni ulos. Muistojen katkeruus maistuu palana kurkussa.

Palasin ensimmäiseen ideaan ja olin jo otsikoimassa postausta syväpuhdistavan shampoon saloista. Kesken kaiken mieleeni palasi myös aamulla työmatkalla mieleen pulpahtanut idea sopivista laulunsanoista ja julkaisemattomasta yhteiskuvasta P:n kanssa.

Haluaisin jakaa kanssanne jotain mutta olen vain koko päivän vastannut puhelimeen ja juossut paikasta toiseen kuin päätön kana. Mikä ihme siinä onkaan, että ensin on kolme viikkoa ihan hiljaista ja yhtäkkiä kaikki haluavat samana päivänä saada palvelua.

Jatkuvan töistä puhumisen sijaan halusin toisaalta kertoa kuinka välillä suusta valuu myrkkysammakoita kun on liian kauan tasapainoillut tyhjän päällä. Pitäen kiinni siitä kaikesta mikä on rakasta, oman jaksamisen äärirajoille asti. Siitä kuinka istuin ihan hiljaa eilen kalliolla keskellä yötä kun maailmankaikkeus tihutti kanssani.

Loppujen lopuksi huomasin, että työpäiväni päättyi juuri, minulla on kiljuva nälkä ja tästä postauksesta tuli aivan kammottava ajatusoksennus. Mutta sainpahan ainakin jotain kirjoitettua.

Palataan siihen kevyeen kosmetiikkahömppään sitten myöhemmin.

2 kommenttia:

  1. Ajatusoksennuksesi kosketti.

    VastaaPoista
  2. Ihana kuulla että näinkin viimeistelemätön ajatusvirta voi koskettaa jotakuta.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!