20100525

parvekkeen piristysruiske

Kauan haaveilemani ja muutaman kerran kokeilemanikin yrttien kasvatus alkakoon jälleen. Olen siis tähän mennessä vuosien varrella onnistunut tappamaan kaikesta yrittämisestä huolimatta joka ainoan kasvin joka majailupaikkaani on sijoitettu. Myönnän, että olen saanut myös apua lumisateelta ja kissoilta mutta päävastuu on silti minulla. Olen yksi maailman epäviherpeukaloimmista henkilöistä. Eräs surullisenkuuluisa sitruunamelissa homehtui ruukkuineen, nimeltämainitsematon laventelipuu ei sitten osannutkaan talvehtia kinosten alla.

Käyn uuteen taistoon ylväästi kirvelevien tappioiden jälkeen. Nyt on vermeetkin vähän toista luokkaa. Ränsistynyt parvekekin piristyi kummasti saatuaan uusia viherasukkaita. Nyt tekisi mieli jo toista laatikollista näin kesän kynnyksellä.











































3 kommenttia:

  1. On se kummallista, miten tuollaiset parvekkeen betoniseinät näyttää kuvissa aina sillai karulla tavalla tyylikkäältä, mutta sitten luonnossa... ei niin millään eikä mitenkään päin =)

    VastaaPoista
  2. Mäkin aina innostun yrttien ja ties minkä viljelemisestä. Viimeisenä yrityksenä on ollut idut, jotka ainakin toitaiseksi ovat kuitenkin olleet ylivoimainen juttu mulle :D

    VastaaPoista
  3. Oona, no niinpä ja ei siinä seinässäkään vielä oikeastaan mitään, minuakin tuo raffi betoni viehättää mutta voi helkutti kun meillä on rumat ikkunanpokat ja ränsistynyt kaide siinä samassa sillisalaatissa. :D

    Maya, oi ei, älä edes aloita mistään iduista, minunkin on kohta pakko kokeilla. :D

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!