20100102

sokeria pakoputkeen

Välissä meni pari Pratcehttiakin mutta ne nyt on jo luettu moneen kertaan. Väsymys on ollut melkoinen, sillä se on alkanut näkyä myös lukutahdissa. Ei sillä, että se jokin kilpailu olisi, huomioinpa vain ohimennen.

Sorruin jollain niistä lukemattomista juokse-kieli-vyön-alla-hakemassa-lisää-askartelumateriaa -kerroista ostamaan uusimman Olivia-lehden, johon tuli pokkari kaupan päälle. Kirjan saati kirjailijan nimi ei sanonut minulle yhtään mitään. Melko epäluuloisena, mutta avoimin mielin päätin antaa opukselle mahdollisuuden. Tämän on joko oltava ihan järkyttävää paskaa tai todella koukuttava.

Oliko se eriskummallinen? Kyllä. Oliko se viehättävä? Kyllä. Kannessa lukee, että Olivia tykkää. Täytyy myöntää, että niin minäkin. Kirja oli samaan aikaan kevyttä hömppää ja kertakaikkisen hämmentävä. Oudolla tavalla muodollinen ja samaan aikaan tuttavallinen lukukokemus. Räävitöntä kielenkäyttöä sekoitettuna hyviin käytöstapoihin, erikoisiin persooniin outoine ongelmineen ja mahtavia irrationaalisia juonenkäänteitä. Sokerijuomaa pakoputkiin ja helttapäähomoja.

"Juonikas heittiö kelpaa minulle koska hyvänsä ennemmin kuin hurskas torvelo. Hän ei ehkä aina pelaa sääntöjen mukaan mutta hänessä on puhtia. Ja silloin kun jostain löytyy puhti-ihminen, maailmalla on yhä toivoa."

"Vaikka häneen viitataan vain harvakseltaan tämän kirjan seuraavilla sivuilla, hän on aina läsnä. Etsikää häntä rivien välistä."

"Jotkut miehet ratkeaa ryyppäämään. Toiset alkaa etsiä uutta vaimoa. Stanley vaan leikkaa nurmikkoa."

"Sinun pitäisi nähdä oma naamasi Nat-eno. Näytät aivan siltä kuin olisit nielaissut kirjoituskoneen."


2 kommenttia:

  1. Anonyymi3/1/10 20:34

    Tuliko toi pokkari siis tammikuun Olivia -lehden mukana vai jo jonku aikasemman?

    VastaaPoista
  2. Se oli varmaan joulukuun numero, Suomalainen Kirjakauppa myi sellaista pakettia.

    VastaaPoista

Kerro ihmeessä!