20090901

Mitä minä edellä, sitä pienet perässä.

Värjäilin sunnuntaina hiuspehkoa. Keskityin saamaan kissat kipin kapin ulos kylppäristä siinä juurikaan onnistumatta. Vahdin vaarallisia litkuja kuin haukka ja silti.

Puoli tuntia huuhtelun jälkeen Riesa loikki iloisesti piipittäen esittelemään oranssia kolikon kokoista läikkää pikkuruisessa takamuksessaan.

Aina ei tiedä pitäisikö noiden kanssa itkeä vai nauraa.

P totesikin samantien, että no eihän tässä ole mitään hätää. Värjätään se vaan mustaksi uudestaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ihmeessä!